Job 19

Mutta Job vastasi ja sanoi:

Y RESPONDIÓ Job, y dijo:

Kuinka kauvan te vaivaatte minun sieluani? ja runtelette minua sanoilla?

¿Hasta cuándo angustiaréis mi alma, Y me moleréis con palabras?

Te olette nyt kymmenen kertaa pilkanneet minua; ja ette häpee minua niin vaivata.

Ya me habéis vituperado diez veces: ¿No os avergonzáis de descomediros delante de mí?

Jos minä erehdyn, niin minä itselleni erehdyn.

Sea así que realmente haya yo errado, Conmigo se quedará mi yerro.

Mutta te tosin nousette minua vastaan, ja soimaatte minun pilkkaani.

Mas si vosotros os engrandeciereis contra mí, Y adujereis contra mí mi oprobio,

Niin tietäkäät nyt, että Jumala hukuttaa minun, ja on piirittänyt minun verkkoihinsa.

Sabed ahora que Dios me ha trastornado, Y traído en derredor su red sobre mí.

Katso, ehkä minä vielä väkivallan tähden huutaisin, niin ei kuitenkaan kuulla minua: jos minä parkuisin, niin ei tässä ole oikeutta.

He aquí yo clamaré agravio, y no seré oído: Daré voces, y no habrá juicio.

Hän on aidannat minun tieni, etten minä taida sitä käydä, ja pannut pimeyden minun poluilleni.

Cercó de vallado mi camino, y no pasaré; Y sobre mis veredas puso tinieblas.

Hän on riisunut minun kunniani minulta, ja ottanut pois kruunun minun päästäni.

Hame despojado de mi gloria, Y quitado la corona de mi cabeza.

Hän on maahan kukistanut minun joka kulmalta, ja laskenut minun menemään; ja on reväissyt ylös minun toivoni niinkuin puun.

Arruinóme por todos lados, y perezco; Y ha hecho pasar mi esperanza como árbol arrancado.

Hän on hirmuisesti vihastunut minun päälleni, ja pitää minun vihamiehenänsä.

É hizo inflamar contra mí su furor, Y contóme para sí entre sus enemigos.

Hänen sotajoukkonsa ovat kokoontuneet, ja asettaneet tiensä minua kohden, ja piirittäneet minun majani.

Vinieron sus ejércitos á una, y trillaron sobre mí su camino, Y asentaron campo en derredor de mi tienda.

Hän on eroittanut minun veljeni kauvas minusta, ja minun tuttavani ovat minulle muukalaisiksi tulleet.

Hizo alejar de mí mis hermanos, Y positivamente se extrañaron de mí mis conocidos.

Minun lähimmäiseni piiloivat minua, ja minun ystäväni ovat unhottaneet minun.

Mis parientes se detuvieron, Y mis conocidos se olvidaron de mí.

Minun huonekuntalaiseni ja piikani pitävät minua vieraana, minä olen tuntemattomaksi tullut heidän silmäinsä edessä.

Los moradores de mi casa y mis criadas me tuvieron por extraño; Forastero fuí yo en sus ojos.

Minä huusin palveliaani, ja ei hän vastannut minua: minun täytyy rukoilla häntä omalla suullani.

Llamé á mi siervo, y no respondió; De mi propia boca le suplicaba.

Minun emäntäni vieroi minun henkeäni, ja minun täytyy palvella omia lapsiani.

Mi aliento vino á ser extraño á mi mujer, Aunque por los hijos de mis entrañas le rogaba.

Ja nuoretkin lapset minun katsovat ylön: jos minä nousen, niin he puhuvat minua vastaan.

Aun los muchachos me menospreciaron: En levantándome, hablaban contra mí.

Kaikki uskolliset ystäväni kauhistuvat minua; ja joita minä rakastin, ovat kääntäneet itsensä minua vastaan.

Todos mis confidentes me aborrecieron; Y los que yo amaba, se tornaron contra mí.

Minun luuni tarttuivat minun nahkaani ja lihaani, ja en minä taida nahallani peittää hampaitani.

Mi cuero y mi carne se pegaron á mis huesos; Y he escapado con la piel de mis dientes.

Armahtakaat minun päälleni, armahtakaat minun päälleni, te minun ystäväni! sillä Jumalan käsi on minuun sattunut!

Oh vosotros mis amigos, tened compasión de mí, tened compasión de mí; Porque la mano de Dios me ha tocado.

Miksi te vainootte minua niinkuin Jumalakin, ja ette taida minun lihastani ravittaa?

¿Por qué me perseguís como Dios, Y no os hartáis de mis carnes?

Jospa minun puheeni kirjoitettaisiin! jospa ne kirjaan pantaisiin, ja painettaisiin!

¡Quién diese ahora que mis palabras fuesen escritas! ¡Quién diese que se escribieran en un libro!

Raudalla kaivettaisiin lyijy ijankaikkiseksi muistoksi kiveen.

¡Que con cincel de hierro y con plomo Fuesen en piedra esculpidas para siempre!

Sillä minä tiedän minun Lunastajani elävän: ja hän on tästälähin maan päällä seisova.

Yo sé que mi Redentor vive, Y al fin se levantará sobre el polvo:

Ja vaikka vihdoin minun nahkani ja tämä (ruumis) lakastuu, saan minä kuitenkin minun lihassani nähdä Jumalan.

Y después de deshecha esta mi piel, Aun he de ver en mi carne á Dios;

Hänen minä olen minulleni näkevä, ja minun silmäni katsovat häntä, ja ei kenkään outo. Minun munaskuuni ovat kuluneet minun helmassani.

Al cual yo tengo de ver por mí, Y mis ojos lo verán, y no otro, Aunque mis riñones se consuman dentro de mí.

Tosin teidän pitäis sanoman: Miksi me vainoamme häntä? sillä tämän puheen perustus löytyy minun tykönäni.

Mas debierais decir: ¿Por qué lo perseguimos? Ya que la raíz del negocio en mí se halla.

Peljätkäät siis miekkaa, sillä viha on pahain töiden kostomiekka, että te tietäisitte kurituksen tulevan.

Temed vosotros delante de la espada; Porque sobreviene el furor de la espada á causa de las injusticias, Para que sepáis que hay un juicio.