Proverbs 18

Eripurainen etsii mitä hänelle kelpaa, ja sekoittaa itsensä kaikkiin asioihin.
Cel ursuz caută ce -i place lui, se supără de orice lucru bun. -
Tyhmällä ei ole himo ymmärrykseen, vaan niitä ilmoittamaan, mitkä ovat hänen sydämessänsä.
Nebunului nu -i este de învăţătură, ci vrea să arate ce ştie el. -
Jumalattoman tullessa tulee ylönkatse, pilkka ja häpiä.
Cînd vine cel rău, vine şi dispreţul; şi odată cu ruşinea, vine şi ocara. -
Sanat ihmisen suussa ovat niinkuin syvät vedet, ja viisauden lähde on täynnä virtaa.
Cuvintele gurii unui om sînt ca nişte ape adînci; izvorul înţelepciunii este ca un şivoi care curge într'una. -
Ei ole hyvä katsoa jumalattomain muotoa, ja sortaa vanhurskasta tuomiossa.
Nu este bine să ai în vedere faţa celui rău, ca să nedreptăţeşti pe cel neprihănit la judecată. -
Tyhmän huulet saattavat toran, ja hänen suunsa noudattaa haavoja.
Vorbele nebunului aduc ceartă, şi gura lui înjură pînă stîrneşte lovituri. -
Tyhmän suu häpäisee itsensä, ja hänen huulensa ovat paula omalle omalle sielulle.
Gura nebunului îi aduce pieirea, şi buzele îi sînt o cursă pentru suflet. -
Panetteian sanat ovat haavat, ja käyvät läpi sydämen.
Cuvintele bîrfitorului sînt ca prăjiturile: alunecă pînă în fundul măruntaielor. -
Joka laiska on työssänsä, hän on sen veli, joka vahinkoa tekee.
Cine se leneveşte în lucrul lui este frate cu cel ce nimiceşte. -
Herran nimi on vahva linna: vanhurskas juoksee sinne, ja tulee varjelluksi.
Numele Domnului este un turn tare; cel neprihănit fuge în el, şi stă la adăpost. -
Rikkaan tavara on hänelle vahva kaupunki, ja niinkuin korkea muuri hänen mielestänsä.
Averea este o cetate întărită pentru cel bogat; în închipuirea lui, ea este un zid înalt. -
Kuin joku lankee, niin hänen sydämensä ensisti tulee ylpiäksi, ja ennenkuin joku kunniaan tulee, pitää hänen nöyrän oleman..
Înainte de pieire, inima omului se îngîmfă, dar smerenia merge înaintea slavei. -
Joka vastaa ennekuin hän kuulee, se on hänelle hulluudeksi ja häpiäksi.
Cine răspunde fără să fi ascultat, face o prostie şi îşi trage ruşinea. -
Ihmisen henki pitää ylös hänen heikkoutensa; vaan murheellista henkeä kuka voi kärsiä?
Duhul omului îl sprijineşte la boală; dar duhul doborît de întristare, cine -l va ridica? -
Ymmärtäväinen sydän saa viisauden, ja viisasten korva etsii taitoa.
O inimă pricepută dobîndeşte ştiinţa, şi urechea celor înţelepţi caută ştiinţa. -
Ihmisen lahja tekee hänelle avaran sian, ja saattaa suurten herrain eteen.
Darurile unui om îi fac loc, şi -i deschid intrarea înaintea celor mari. -
Jokaisella on ensisti omassa asiassansa oikeus; vaan kuin hänen lähimmäisensä tulee, niin se löydetäään.
Cel care vorbeşte întîi în pricina lui, pare că are dreptate, dar vine celalt, şi -l ia la cercetare. -
Arpa asettaa riidan, ja eroitaa voimallisten vaiheella.
Sorţul pune capăt neînţelegerilor, şi hotărăşte între cei puternici. -
Vihoitettu veli pitää puoltansa lujemmin kuin vahva kaupunki; ja riita pitää kovemmin puolensa kuin telki linnan edessä.
Fraţii nedreptăţiţi sînt mai greu de cîştigat decît o cetate întărită, şi certurile lor sînt tot aşa de greu de înlăturat ca zăvoarele unei case împărăteşti. -
Sen jälkeen kullekin maksetaan, kuin hänen suunsa on puhunut; ja hän ravitaan huultensa hedelmästä.
Din rodul gurii lui îşi satură omul trupul, din venitul buzelor lui se satură. -
Kuolema ja elämä on kielen voimassa: joka häntä rakastaa, se saa syösä hänen hedelmästänsä.
Moartea şi viaţa sînt în puterea limbii; oricine o iubeşte, îi va mînca roadele. -
Joka aviovaimon osaa, hän löytäää hyvän kappaleen, ja saa mielisuosionsa Herralta.
Cine găseşte o nevastă bună, găseşte fericirea; este un har pe care -l capătă dela Domnul. -
Köyhä mies puhuu nöyrästi, vaan rikas vastaa ylpiästi.
Săracul vorbeşte rugîndu-se, dar bogatul răspunde cu asprime. -
Ihminen, jolla on ystävä, pitää oleman ystävällinen; sillä ystävä pitää lujemmin hänen kanssansa kuin veli.
Cine îşi face mulţi prieteni, îi face spre nenorocirea lui, dar este un prieten care ţine mai mult la tine decît un frate. -