Psalms 9

Davidin Psalmi, kauniista nuoruudesta, edelläveisaajalle. Minä kiitän Herraa kaikesta sydämestäni, ja luettelen kaikki sinun ihmees.

Eu te louvarei, Senhor, de todo o meu coração; contarei todas as tuas maravilhas.

Minä iloitsen ja riemuitsen sinussa, ja veisaan kiitosta sinun nimelles, sinä kaikkein ylimmäinen,

Em ti me alegrarei e exultarei; cantarei louvores ao teu nome, ó Altíssimo;

Ettäs minun viholliseni olet ajanut takaperin: he lankesivat ja hukkuivat sinun etees.

porquanto os meus inimigos retrocedem, caem e perecem diante de ti.

Sillä sinä saatat minun oikeuteni ja asiani toimeen: sinä istuit istuimelle, vanhurskauden tuomari.

Sustentaste o meu direito e a minha causa; tu te assentaste no tribunal, julgando justamente.

Sinä nuhtelet pakanoita, ja kadotat jumalattomat: sinä pyyhit heidän nimensä pois aina ja ijankaikkisesti.

Repreendeste as nações, destruíste os ímpios; apagaste o seu nome para sempre e eternamente.

Vihollisten hävitykset ovat lopetetut ijäisesti, ja kaupungit sinä kukistit heidän muistonsa on heidän kanssansa kadonnut.

Os inimigos consumidos estão; perpétuas são as suas ruínas.

Mutta Herra pysyy ijankaikkisesti: hän on valmistanut istuimensa tuomioon.

Mas o Senhor está entronizado para sempre; preparou o seu trono para exercer o juízo.

Ja hän tuomitsee maan piirin vanhurskaudessa, ja hallitsee kansat oikein.

Ele mesmo julga o mundo com justiça; julga os povos com equidade.

Ja Herra on köyhän turva: hän on turva hädän aikana.

O Senhor é também um alto refúgio para o oprimido, um alto refúgio em tempos de angústia.

Sentähden he sinuun toivovat, jotka sinun nimes tuntevat; sillä et sinä niitä hylkää, jotka sinua, Herra, etsivät.

Em ti confiam os que conhecem o teu nome; porque tu, Senhor, não abandonas aqueles que te buscam.

Veisatkaat Herralle, joka Zionissa asuu: julistakaat kansoissa hänen tekonsa.

Cantai louvores ao Senhor, que habita em Sião; anunciai entre os povos os seus feitos.

Sillä se joka kostaa verenvikoja, muistaa heitä, eikä unohda köyhäin parkumista.

Pois ele, o vingador do sangue, se lembra deles; não se esquece do clamor dos aflitos.

Herra ole minulle armollinen, katso minun ahdistustani niiltä, jotka minua vihaavat, sinä joka ylennät minun surman porteista;

Tem misericórdia de mim, Senhor; olha a aflição que sofro daqueles que me odeiam, tu que me levantas das portas da morte,

Että minä luettelisin kaikki sinun kiitokses Zionin tytärten porteissa, ja iloitsisin sinun avustas.

para que eu conte todos os teus louvores nas portas da filha de Sião e me alegre na tua salvação.

Pakanat ovat vajonneet siihen hautaan, jonka he valmistivat: heidän jalkansa on käsitetty siinä verkossa, jonka he virittivät.

Afundaram-se as nações na cova que abriram; na rede que ocultaram ficou preso o seu pé.

Niin ymmärretään Herran tekevän oikeuden, koska jumalatoin juuri omissa kättensä töissä käsitetään; se on tutkisteltava asia, Sela!

O Senhor deu-se a conhecer, executou o juízo; enlaçado ficou o ímpio nos seus próprios feitos.

Jospa jumalattomat palajaisivat helvettiin, ja kaikki pakanat, jotka Jumalan unohtavat.

Os ímpios irão para a cova, sim, todas as nações que se esquecem de Deus.

Sillä ei hän köyhää peräti unohda, ja raadollisten toivo ei huku ijankaikkisesti.

Pois o necessitado não será esquecido para sempre, nem a esperança dos pobres será frustrada perpetuamente.

Nouse, Herra, ettei ihminen saisi valtaa: anna kaikki pakanat edessäs tuomittaa.

Levanta-te, Senhor! Não prevaleça o homem; sejam julgadas as nações na tua presença!

Herra, anna heille opettaja, että pakanat tuntisivat itsensä ihmisiksi, Sela!

Senhor, incute-lhes temor! Que as nações saibam que não passam de meros homens!