Psalms 109

Davidin Psalmi, edelläveisaajalle. Jumala, minun kiitokseni, älä vaikene.
Ó Deus do meu louvor, não te cales;
Sillä he ovat jumalattoman ja pettäväisen suunsa avanneet minua vastaan: he puhuvat minun kanssani viekkaalla kielellä,
pois a boca do ímpio e a boca fraudulenta se abrem contra mim; falam contra mim com uma língua mentirosa.
Ja myrkyllisillä sanoilla ovat he minun piirittäneet, ja sotivat minua vastaan ilman syytä.
Eles me cercam com palavras de ódio, e pelejam contra mim sem causa.
Että minä heitä rakastan, ovat he minua vastaan; mutta minä rukoilen.
Em paga do meu amor são meus adversários; mas eu me dedico à oração.
He osoittavat minulle pahaa hyvän edestä ja vihaa rakkauden edestä.
Retribuem-me o mal pelo bem, e o ódio pelo amor.
Aseta jumalattomat hänen päällensä, ja perkele seisokaan hänen oikialla kädellänsä.
Põe sobre ele um ímpio, e esteja à sua direita um acusador.
Koska hän tuomitaan, niin lähtekään siitä ulos jumalattomana, ja hänen rukouksensa olkoon synti.
Quando ele for julgado, saia condenado; e em pecado se lhe torne a sua oração!
Olkoon hänen päivänsä harvat, ja hänen virkansa ottakoon toinen.
Sejam poucos os seus dias, e outro tome o seu ofício!
Hänen lapsensa olkoon orvot, ja hänen emäntänsä leski.
Fiquem órfãos os seus filhos, e viúva a sua mulher!
Käykään hänen lapsensa kulkiana, ja kerjätkään, ja etsikään elatuksensa köyhyydessänsä.
Andem errantes os seus filhos, e mendiguem; esmolem longe das suas habitações assoladas.
Kaikki mitä hänellä on, korkorahainen ottakoon, ja muukalaiset repikään hänen hyvyytensä.
O credor lance mão de tudo quanto ele tenha, e despojem-no os estranhos do fruto do seu trabalho!
Älköön kenkään hänelle hyvää tehkö, eikä yksikään armahtako hänen orpojansa.
Não haja ninguém que se compadeça dele, nem haja quem tenha pena dos seus órfãos!
Hänen sukunsa olkoon hävitetty: heidän nimensä olkoon toisessa polvessa pyyhitty pois.
Seja extirpada a sua posteridade; o seu nome seja apagado na geração seguinte!
Hänen isäinsä pahat teot tulkaan muistoksi Herran edessä, ja hänen äitinsä synti ei pidä pyyhittämän pois.
Esteja na memória do Senhor a iniquidade de seus pais; e não se apague o pecado de sua mãe!
Olkoon ne alati Herran kasvoin edessä, ja hukkukoon heidän muistonsa maan päältä,
Antes estejam sempre perante o Senhor, para que ele faça desaparecer da terra a memória deles!
Ettei hänellä ensinkään laupiutta ollut, vaan vainosi raadollista ja köyhää, ja murheellista tappaaksensa.
Porquanto não se lembrou de usar de benignidade; antes perseguiu o varão aflito e o necessitado, como também o quebrantado de coração, para o matar.
Ja hän tahtoi kirousta, sen myös pitää hänelle tuleman: ei hän tahtonut siunausta, sen pitää myös hänestä kauvas erkaneman.
Visto que amou a maldição, que ela lhe sobrevenha! Como não desejou a bênção, que ela se afaste dele!
Ja hän puki kirouksen päällensä niinkuin paitansa ja se meni hänen sisällyksiinsä niinkuin vesi, ja hänen luihinsa niinkuin öljy.
Assim como se vestiu de maldição como dum vestido, assim penetre ela nas suas entranhas como água, e em seus ossos como azeite!
Se olkoon hänelle niinkuin vaate, jolla hän itsensä verhottaa, ja niinkuin vyö, jolla hän aina itsensä vyöttää.
Seja para ele como o vestido com que ele se cobre, e como o cinto com que sempre anda cingido!
Aivan näin tapahtukoon heille Herralta, jotka ovat minua vastaan, ja puhuvat pahoin minun sieluani vastaan.
Seja este, da parte do Senhor, o galardão dos meus adversários, e dos que falam mal contra mim!
Mutta sinä, Herra, Herra, tee minun kanssani sinun nimes tähden; sillä sinun armos on hyvä, pelasta minua.
Mas tu, ó Deus, meu Senhor age em meu favor por amor do teu nome; pois que é boa a tua benignidade, livra-me;
Sillä minä olen köyhä ja raadollinen: minun sydämeni on särjetty minussa.
pois sou pobre e necessitado, e dentro de mim está ferido o meu coração.
Minä menen pois niinkuin varjo, koska se kulkee pois, ja pudistetaan ulos niinkuin kaskaat.
Eis que me vou como a sombra que declina; sou arrebatado como o gafanhoto.
Minun polveni ovat heikoksi tulleet paastosta, ja minun lihani on laihtunut lihavuudesta.
Os meus joelhos estão enfraquecidos pelo jejum, e a minha carne perde a sua gordura.
Ja minun täytyy olla heidän pilkkansa: koska he minun näkevät, niin he päätänsä pudistavat.
Eu sou para eles objeto de opróbrio; ao me verem, meneiam a cabeça.
Auta minua, Herra minun Jumalani: auta minua sinun armos perästä,
Ajuda-me, Senhor, Deus meu; salva-me segundo a tua benignidade.
Että he tuntisivat sen sinun kädekses, ja että sinä Herra sen teet.
Saibam que nisto está a tua mão, e que tu, Senhor, o fizeste.
Koska he sadattavat, niin siunaa sinä: koska he karkaavat minua vastaan, niin tulkoon he häpiään, mutta sinun palvelias iloitkaan.
Amaldiçoem eles, mas abençoa tu; fiquem confundidos os meus adversários; mas alegre-se o teu servo!
Olkoon minun vainolliseni häväistyksellä puetut, ja olkoon häpiällänsä verhotetut niinkuin hameella.
Vistam-se de ignomínia os meus acusadores, e cubram-se da sua própria vergonha como dum manto!
Minä kiitän suuresti Herraa suullani, ja ylistän häntä monen seassa.
Muitas graças darei ao Senhor com a minha boca;
Sillä hän seisoo köyhän oikialla kädellä, auttamassa häntä niistä, jotka hänen sieluansa tuomitsevat.
Pois ele se coloca à direita do poder, para o salvar dos que o condenam.