Job 6

Niin Job vastasi ja sanoi:

Então Jó, respondendo, disse:

Jos minun surkeuteni punnittaisiin, ja minun kärsimiseni yhtä haavaa laskettaisiin vaa´an päälle,

Oxalá de fato se pesasse a minhá magoa, e juntamente na balança se pusesse a minha calamidade!

Niin se olis raskaampi kuin santa meressä; sentähden ovat minun sanani nielletyt ylös.

Pois, na verdade, seria mais pesada do que a areia dos mares; por isso é que as minhas palavras têm sido temerárias.

Sillä Kaikkivaltiaan nuolet ovat minussa, joiden myrkky särpää minun henkeni; ja Jumalan kauhistus tarkoittaa minua.

Porque as flechas do Todo-Poderoso se cravaram em mim, e o meu espírito suga o veneno delas; os terrores de Deus se arregimentam contra mim.

Huutaako metsä-aasi, kuin hänellä ruohoja on? ammuuko härkä, kuin hänellä on ruokaa?

Zurrará o asno montês quando tiver erva? Ou mugirá o boi junto ao seu pasto?:

Syödäänkö mautointa ilman suolaa? eli maistaako valkuainen munan ruskuaisen ympäriltä?

Pode se comer sem sal o que é insípido? Ou há gosto na clara do ovo?

Jota minun sieluni ennen kuoitti, se on nyt minun ruokani minun kipuni tähden.

Nessas coisas a minha alma recusa tocar, pois são para mim qual comida repugnante.

Jospa minun rukoukseni tapahtuis, ja Jumala antais minulle, mitä minä toivon!

Quem dera que se cumprisse o meu rogo, e que Deus me desse o que anelo!

Että Jumala tahtois ja löis minun rikki, ja päästäis kätensä särkemään minua;

Que fosse do agrado de Deus esmagar-me; que soltasse a sua mão, e me exterminasse!

Niin olis minulla vielä sitte lohdutus, ja minä vahvistuisin sairaudessani, ellei hän säästäisi minua: en ole mitään kuitenkaan kieltänyt pyhän puhetta.

Isto ainda seria a minha consolação, e exultaria na dor que não me poupa; porque não tenho negado as palavras do Santo.

Mikä on minun väkeni, että minä voisin toivoa? ja mikä on minun loppuni, että minun sieluni vois kärsiväinen olla?

Qual é a minha força, para que eu espere? Ou qual é o meu fim, para que me porte com paciência?

Onko minun väkeni kivinen? eli minun lihani vaskinen?

É a minha força a força da pedra? Ou é de bronze a minha carne?

Ei ole minulla missään apua; ja minun saatuni on pois ajettu minulta.

Na verdade não há em mim socorro nenhum. Não me desamparou todo o auxílio eficaz?

Joka ei osoita lähimmäisellensä laupiutta, hän hylkää Kaikkivaltiaan pelvon.

Ao que desfalece devia o amigo mostrar compaixão; mesmo ao que abandona o temor do Todo-Poderoso.

Minun veljeni ovat rikkoneet minua vastaan, niinkuin oja ja niinkuin väkevä virta ohitse menneet,

Meus irmãos houveram-se aleivosamente, como um ribeiro, como a torrente dos ribeiros que passam,

Jotka ovat kauhiat jäästä, ja jotka lumi peittää.

os quais se turvam com o gelo, e neles se esconde a neve;

Kuin helle heitä ahdistaa, pitää heidän nääntymän, ja kuin palava on, pitää heidän katooman paikastansa.

no tempo do calor vão minguando; e quando o calor vem, desaparecem do seu lugar.

Heidän polkunsa poikkeevat pois; he raukeevat tyhjään ja hukkuvat.

As caravanas se desviam do seu curso; sobem ao deserto, e perecem.

He katsoivat Temanin tietä, rikkaan Arabian polkuja he toivoivat.

As caravanas de Tema olham; os viandantes de Sabá por eles esperam.

Mutta heidän pitää häpiään tuleman, ratki surutoinna ollessansa; ja heidän pitää häpeemän siihen tultuansa.

Ficam envergonhados por terem confiado; e, chegando ali, se confundem.

Sillä ette nyt mitään ole; ja että te näette surkeuden, pelkäätte te.

Agora, pois, tais vos tornastes para mim; vedes a minha calamidade e temeis.

Olenko minä sanonut: Tuokaat minulle! eli antakaat minun edestäni lahjoja teidän tavarastanne?

Acaso disse eu: Dai-me um presente? Ou: Fazei-me uma oferta de vossos bens?

Ja pelastakaat minua vihollisten kädestä, ja vapahtakaat minua tyrannein käsistä?

Ou: Livrai-me das mãos do adversário? Ou: Resgatai-me das mãos dos opressores?

Opettakaat minua, minä olen ääneti, ja jota en minä tiedä, niin neuvokaat minua.

Ensinai-me, e eu me calarei; e fazei-me entender em que errei.

Kuinka vahvat ovat oikeuden puheet? kuka teissä on se, joka sitä laittaa taitaa?

Quão poderosas são as palavras da boa razão! Mas que é o que a vossa arguição reprova?

Te ajattelette sanoja, ainoastaan nuhdellaksenne, ja teette sanoillanne epäileväisen mielen.

Acaso pretendeis reprovar palavras, embora sejam as razões do desesperado como vento?

Te karkaatte köyhän orvon päälle, ja kaivatte lähimmäisellenne kuoppaa.

Até quereis lançar sortes sobre o órfão, e fazer mercadoria do vosso amigo.

Mutta että te nyt tahdotte, niin katsokaat minun päälleni, jos minä teidän edessänne valhettelen.

Agora, pois, por favor, olhai para, mim; porque de certo à vossa face não mentirei.

Palatkaat nyt, olkoon pois vääryys: Tulkaat jälleen; minun vastaukseni pitää oikia oleman.

Mudai de parecer, peço-vos, não haja injustiça; sim, mudai de parecer, que a minha causa é justa.

Onko minun kielessäni vääryyttä? eikö minun suulakeni ymmärrä vaivoja?

Há iniquidade na minha língua? Ou não poderia o meu paladar discernir coisas perversas?