Job 32

Niin ne kolme miestä lakkasivat vastaamasta Jobia, että hän piti itsensä hurskaana.

E aqueles três homens cessaram de responder a Jó; porque era justo aos seus próprios olhos.

Mutta Elihu Barakelin poika Busista, Ramin sukukunnasta, vihastui Jobin päälle, että hän piti sielunsa hurskaampana Jumalaa,

Então se acendeu a ira de Eliú, filho de Baraquel, o buzita, da família de Rão; acendeu-se a sua ira contra Jó, porque este se justificava a si mesmo, e não a Deus.

Ja närkästyi kolmen ystävänsä päälle, ettei he mitään vastausta löytäneet, ja kuitenkin tuomitsivat Jobin.

Também contra os seus três amigos se acendeu a sua ira, porque não tinham achado o que responder, e contudo tinham condenado a Jó.

Sillä Elihu odotti niinkauvan kuin he puhuivat Jobin kanssa, että he olivat vanhemmat häntä.

Ora, Eliú havia esperado para falar a Jó, porque eles eram mais idosos do que ele.

Kuin Elihu näki, ettei vastausta ollut kolmen miehen suussa, vihastui hän.

Quando, pois, Eliú viu que não havia resposta na boca daqueles três homens, acendeu-se-lhe a ira.

Ja näin vastasi Elihu Barakelin poika Busista ja sanoi: minä olen nuori, ja te olette vanhat, sentähden minä häpesin ja pelkäsin osoittaa teille minun taitoani.

Então respondeu Eliú, filho de Baraquel, o buzita, dizendo: Eu sou de pouca idade, e vós sois, idosos; arreceei-me e temi de vos declarar a minha opinião.

Minä ajattelin: puhukaan vuodet, ja vanhuus osoittakoon taitonsa.

Dizia eu: Falem os dias, e a multidão dos anos ensine a sabedoria.

Mutta henki on ihmisessä; ja Kaikkivaltiaan henki tekee hänen ymmärtäväiseksi.

Há, porém, um espírito no homem, e o sopro do Todo-Poderoso o faz entendido.

Suuret ei ole taitavimmat, eikä vanhat ymmärrä, mikä oikeus on.

Não são os velhos que são os sábios, nem os anciãos que entendem o que é reto.

Sentähden minäkin puhun. Kuulkaat minua: minäkin osoitan tietoni.

Pelo que digo: Ouvi-me, e também eu declararei a minha opinião.

Katso, minä olen odottanut teidän puhuissanne, minä olen ottanut teidän ymmärryksestänne vaarin, siihenasti että te olisitte osanneet oikeuden.

Eis que aguardei as vossas palavras, escutei as vossas considerações, enquanto buscáveis o que dizer.

Ja minä olen ottanut teistä vaarin; ja katso, ei ole yksikään teistä Jobia nuhdellen voittanut, eli hänen sanaansa vastata taitanut.

Eu, pois, vos prestava toda a minha atenção, e eis que não houve entre vós quem convencesse a Jó, nem quem respondesse às suas palavras;

Ettette sanoisi: me olemme löytäneet taidon; että Jumala on hänen hyljännyt, ja ei yksikään muu.

pelo que não digais: Achamos a sabedoria; Deus é que pode derrubá-lo, e não o homem.

Sillä ei hän ole minua vastaan puhunut, enkä minä vastaa häntä niinkuin te puhuitte.

Ora ele não dirigiu contra mim palavra alguma, nem lhe responderei com as vossas palavras.

He pelkäävät, ja ei taida silleen mitään vastata, eikä mitään puhua.

Estão pasmados, não respondem mais; faltam-lhes as palavras.

Että minä olen odottanut, ja ei he taida mitään puhua; vaan he vaikenivat, ja ei enää vastaa mitään.

Hei de eu esperar, porque eles não falam, porque já pararam, e não respondem mais?

Niin minä vastaan kuitenkin osani, ja osoitan tietoni.

Eu também darei a minha resposta; eu também declararei a minha opinião.

Sillä minä olen niin täynnä sanoja, että minun henkeni ahdistaa minun vatsaani.

Pois estou cheio de palavras; o espírito dentro de mim me constrange.

Katso, minun vatsani on niinkuin viina, jonka henki ei avattu ole, joka uudet leilit särkee.

Eis que o meu peito é como o mosto, sem respiradouro, como odres novos que estão para arrebentar.

Minun täytyy puhua, että minä saisin henkeni vetää: minun täytyy avata huuleni ja vastata.

Falarei, para que ache alívio; abrirei os meus lábios e responderei:

En minä muotoa katso, enkä ihmisen mielen perään puhu.

Que não faça eu acepção de pessoas, nem use de lisonjas para com o homem.

Sillä en minä tiedä (jos minä niin teen), että minun Luojani tempaa äkisti minun pois.

Porque não sei usar de lisonjas; do contrário, em breve me levaria o meu Criador.