Psalms 49

Koran lasten Psalmi, edelläveisaajalle. Kuulkaat tätä, kaikki kansat, ottakaat korviinne, kaikki maan asuvaiset,
Przedniejszemu śpiewakowi z synów Korego psalm.
Sekä yhteinen kansa että herrat, niin rikkaat kuin köyhät.
Słuchajcie tego wszystkie narody; bierzcie to w uszy wszyscy mieszkający na okręgu ziemi!
Minun suuni puhuu viisautta, ja minun sydämeni sanoo ymmärryksen.
Tak z ludu pospolitego, jako z ludzi zacnych, tak bogaty jako ubogi!
Minä tahdon kallistaa korvani vertauksiin, ja minun tapaukseni kanteleella soittaa.
Usta moje będą opowiadały mądrość, a myśl serca mego roztropność.
Miksi minun pitäis pelkäämän pahoina päivinä, kuin minun sortajani vääryys käy minua ympäri?
Nakłonię do przypowieści ucha mego, wyłożę przy harfie zagadkę moję.
Jotka luottavat tavaroihinsa, ja suuresti kerskaavat paljosta rikkaudestansa.
Przeczże się mam bać we złe dni, aby mię nieprawość tych, którzy mię depczą, miała ogarnąć?
Ei velikään taida ketään lunastaa, eikä Jumalalle ketään sovittaa.
Którzy ufają bogactwom swoim, a w mnóstwie dostatków swoich chlubią się.
Sillä heidän sielunsa lunastus on ylen kallis, niin että se jää tekemättä ijankaikkisesti,
Gdyż brata swego nikt żadnym sposobem nie odkupi, ani może dać Bogu okupu jego zań.
Vaikka hän vielä kauvankin eläis ja ei näkisi hautaa.
(Albowiem drogi jest okup duszy ich, i nie może się ostać na wieki.)
Sillä hänen täytyy nähdä, että viisasten pitää kuoleman, niin myös tyhmän ja taitamattoman pitää hukkuman, ja pitää vieraille tavaransa jättämän.
Aby żył na wieki, a nie oglądał grobu.
Heidän sydämensä ajatus on, että heidän huoneensa pitää ijankaikkisesti pysymän, ja heidän majansa suvusta sukuun, ja heidän nimensä kuuluisaksi tulemaan maan päällä.
Bo widzimy, iż i mądrzy umierają, głupi i szalony zarówno giną, a zostawiają, obcym bogactwa swoje.
Mutta ei ihminen taida pysyä kunniassa, vaan verrataan eläimiin, jotka hukkuvat.
Myślą, że domy ich są wieczne, a przybytki ich trwają od narodu do narodu; przetoż je nazywają od imion swych na ziemi.
Tämä heidän tiensä on sula hulluus; kuitenkin, heidän jälkeentulevaisensa sitä suullansa kiittävät, Sela!
Ale człowiek we czci nie zostaje, podobnym będąc bydlętom, które giną.
He makaavat helvetissä niinkuin lampaat, kuolema heitä kalvaa; mutta hurskasten pitää varhain heitä hallitseman, ja heidän öykkäyksensä pitää hukkuman, ja heidän täytyy jäädä helvettiin.
Takowa myśl ich głupstwem ich jest, a przecież potomkowie ich pochwalają to usty swemi. Sela.
Kuitenkin vapahtaa Jumala minun sieluni helvetin vallasta; sillä hän korjasi minun, Sela!
Jako owce w grobie złożeni będą, śmierć ich strawi; ale sprawiedliwi panować będą nad nimi z poranku, a kształt ich zniszczony będzie w grobie, gdy ustąpią z mieszkania swego.
Älä sitä tottele, koska joku rikastuu, eli jos hänen huoneensa kunnia suureksi tulee.
Ale Bóg wykupi duszę moję z mocy grobu, gdy mię przyjmie. Sela.
Sillä kuin hän kuolee, niin ei hän mitään myötänsä vie, eikä hänen kunniansa mene alas hänen kanssansa.
Nie bójże się, gdy się kto zbogaci, a gdy się rozmnoży sława domu jego.
Sillä hän kiittää sieluansa elämästänsä: ja he ylistävät sinua, jos sinä itselles hyvää teet.
Bo umierając nie weźmie nic z sobą, ani za nim zstąpi sława jego.
Niin he menevät isäinsä perästä, ja ei saa nähdä ikänä valkeutta.
A choć duszy swej za żywota swego pobłaża i chwalono go, gdy sobie dobrze czynił:
Koska ihminen on kunniassa, ja ei ole ymmärrystä, niin hän on verrattu eläimiin, jotka hukkuvat.
Przecież musi iść za rodziną ojców swych, a na wieki nie ogląda światłości. Owóż człowiek, który jest we czci, a nie zrozumiewa tego, podobny jest bydlętom, które giną.