Psalms 62

Davidin Psalmi Jedutunin edestä, edelläveisaajalle. Minun sieluni odottaa ainoastaan Jumalaa, joka minua auttaa.

Til sangmesteren, for Jedutun; en salme av David.

Hän ainoastaan on kallioni, minun autuuteni, minun varjelukseni, etten minä kovin kompastuisi.

Bare i håp til Gud er min sjel stille; fra ham kommer min frelse.

Kuinka kauvan te yhtä väijytte, että te kaikin häntä surmaatte, niinkuin kallistuvaa seinää ja raukeevaa muuria?

Han alene er min klippe og min frelse, min borg, jeg skal ikke rokkes meget.

Kuitenkin he neuvoa pitävät, kukistaaksensa häntä korkeudestansa; he rakastavat valhetta: suullansa he siunaavat, ja sydämessänsä kiroilevat, Sela!

Hvor lenge vil I alle storme løs på en mann, bryte ham ned som en mur som heller, et gjerde som støtes om?

Minun sieluni odottaa ainoastaan Jumalaa; sillä hän on minun toivoni.

De rådslår bare om å styrte ham ned fra hans høihet, de har sin lyst i løgn; med sin munn velsigner de, men i sitt hjerte forbanner de. Sela.

Hän ainoastaan on kallioni ja autuuteni, hän varjelukseni, en minä kaadu.

Bare i håp til Gud vær stille, min sjel! for fra ham kommer mitt håp.

Jumalassa on minun autuuteni, minun kunniani, minun väkevyyteni kallio, minun turvani on Jumalassa.

Han alene er min klippe og min frelse, min borg, jeg skal ikke rokkes.

Te kansat, toivokaat häneen joka aika, vuodattakaat teidän sydämenne hänen eteensä: Jumala on meidän turvamme, Sela!

Hos Gud er min frelse og min ære; min sterke klippe, min tilflukt er i Gud.

Mutta ihmiset ovat kuitenkin turhat, voimalliset myös puuttuvat: he painavat vähemmän kuin ei mitään, niin monta kuin heitä on.

Sett eders lit til ham til enhver tid, I folk! Utøs eders hjerte for hans åsyn! Gud er vår tilflukt. Sela.

Älkäät luottako vääryyteen ja väkivaltaan; älkäät turvatko niihin, mitkä ei mitään ole; jos rikkaudet teidän tykönne lankeevat, niin älkäät panko sydäntänne niiden päälle.

Bare tomhet er menneskenes barn, bare løgn er mannens sønner; i vektskålen stiger de til værs, de er tomhet alle sammen.

Jumala on kerran puhunut, sen olen minä kahdesti kuullut: että Jumala (yksinänsä) väkevä on.

Stol ikke på vold, og sett ikke fåfengt håp til røvet gods! Når rikdommen vokser, så akt ikke på det!

Ja sinä Jumala olet armollinen; sillä sinä maksat jokaiselle työnsä jälkeen.

En gang har Gud talt, ja to ganger har jeg hørt det, at styrke hører Gud til. Og dig, Herre, hører miskunnhet til; for du betaler enhver efter hans gjerning.