Psalms 57

Davidin kultainen kappale, edelläveisaajalle, ettei hän hukkunut, kuin hän Saulin edestä pakeni luolaan. Jumala, ole minulle armollinen, ole minulle armollinen; sillä sinuun minun sieluni uskaltaa, ja sinun siipeis varjon alle minä turvaan siihenasti, että ahdistukset ohitse käyvät.

Til sangmesteren; "Forderv ikke"; av David; en gyllen sang, da han flyktet for Saul og var i hulen.

Minä huudan korkeimman Jumalan tykö, sen Jumalan tykö, joka minun vaivani päälle lopun tekee.

Vær mig nådig, Gud, vær mig nådig! For til dig tar min sjel sin tilflukt, og i dine vingers skygge søker jeg ly inntil fordervelsen går over.

Hän lähettää taivaasta, ja varjelee minua, ja antaa ne häpiään tulla, jotka minua tahtovat niellä ylös, Sela! lähettäköön Jumala armonsa ja totuutensa.

Jeg roper til Gud, den Høieste, til den Gud som fullfører sin gjerning for mig.

Minun sieluni makaa jalopeurain keskellä, jotka ovat niinkuin tulen liekki; ihmisten lapset, joiden hampaat ovat keihäs ja nuolet, ja heidän kielensä terävä miekka.

Han sender hjelp fra himmelen og frelser mig, når den som vil opsluke mig, håner. Sela. Gud sender sin miskunnhet og sin trofasthet.

Korota itses, Jumala, taivasten ylitse ja sinun kunnias ylitse kaiken maan.

Min sjel er midt iblandt løver; jeg må ligge iblandt dem som spruter ild, menneskebarn hvis tenner er spyd og piler, og hvis tunge er et skarpt sverd.

Verkon he virittivät minun käymiseni eteen, ja minun sieluni vältti: kuopan he kaivoivat minun eteeni, ja siihen he itse lankesivat, Sela!

Vis dig høi over himmelen, Gud, din ære over all jorden!

Valmis on sydämeni, Jumala, valmis on sydämeni veisaamaan ja kiittämään.

De stiller garn for mine trin, min sjel er nedbøiet; de graver en grav for mig, de faller selv midt i den. Sela.

Herää kunniani, herää psaltari ja kantele, varhain minä tahdon herätä.

Mitt hjerte er rolig, Gud, mitt hjerte er rolig; jeg vil synge og lovprise.

Herra, sinua minä tahdon kiittää kansain seassa, ja veisata pakanain seassa.

Våkn op, min ære, våkn op, harpe og citar! Jeg vil vekke morgenrøden.

Sillä sinun armos on suuri hamaan taivaisiin asti, ja sinun totuutes pilviin asti.

Jeg vil prise dig blandt folkene, Herre, jeg vil lovsynge dig blandt folkeslagene.

Korota itses, Jumala, taivasten ylitse, ja sinun kunnias ylitse kaiken maan.

For din miskunnhet er stor inntil himmelen, og din trofasthet inntil skyene. Vis dig høi over himmelen, Gud, din ære over all jorden!