Psalms 49

Koran lasten Psalmi, edelläveisaajalle. Kuulkaat tätä, kaikki kansat, ottakaat korviinne, kaikki maan asuvaiset,

Til sangmesteren; av Korahs barn; en salme.

Sekä yhteinen kansa että herrat, niin rikkaat kuin köyhät.

Hør dette, alle folk, vend øret til, alle I som bor i verden,

Minun suuni puhuu viisautta, ja minun sydämeni sanoo ymmärryksen.

både lave og høie, rike og fattige, alle tilsammen!

Minä tahdon kallistaa korvani vertauksiin, ja minun tapaukseni kanteleella soittaa.

Min munn skal tale visdom, og mitt hjertes tanke er forstand.

Miksi minun pitäis pelkäämän pahoina päivinä, kuin minun sortajani vääryys käy minua ympäri?

Jeg vil bøie mitt øre til tankesprog, jeg vil fremføre min gåtefulle tale til citaren.

Jotka luottavat tavaroihinsa, ja suuresti kerskaavat paljosta rikkaudestansa.

Hvorfor skal jeg frykte i de onde dager, når mine forfølgeres ondskap omgir mig,

Ei velikään taida ketään lunastaa, eikä Jumalalle ketään sovittaa.

de som setter sin lit til sitt gods og roser sig av sin store rikdom?

Sillä heidän sielunsa lunastus on ylen kallis, niin että se jää tekemättä ijankaikkisesti,

En mann kan ikke utløse en bror, han kan ikke gi Gud løsepenger for ham

Vaikka hän vielä kauvankin eläis ja ei näkisi hautaa.

- for deres livs utløsning er for dyr, og han må avstå derfra til evig tid -

Sillä hänen täytyy nähdä, että viisasten pitää kuoleman, niin myös tyhmän ja taitamattoman pitää hukkuman, ja pitää vieraille tavaransa jättämän.

så han skulde bli ved å leve evindelig og ikke se graven.

Heidän sydämensä ajatus on, että heidän huoneensa pitää ijankaikkisesti pysymän, ja heidän majansa suvusta sukuun, ja heidän nimensä kuuluisaksi tulemaan maan päällä.

Nei, han vil få se den. De vise dør, dåren og den uforstandige omkommer tilsammen og overlater sitt gods til andre.

Mutta ei ihminen taida pysyä kunniassa, vaan verrataan eläimiin, jotka hukkuvat.

Deres hjertes eneste tanke er at deres hus skal stå til evig tid, deres boliger fra slekt til slekt; de kaller sine jorder op efter sine navn.

Tämä heidän tiensä on sula hulluus; kuitenkin, heidän jälkeentulevaisensa sitä suullansa kiittävät, Sela!

Og dog blir et menneske i herlighet ikke stående; han er lik dyrene, som går til grunne.

He makaavat helvetissä niinkuin lampaat, kuolema heitä kalvaa; mutta hurskasten pitää varhain heitä hallitseman, ja heidän öykkäyksensä pitää hukkuman, ja heidän täytyy jäädä helvettiin.

Således går det dem som er fulle av selvtillit, og dem som følger dem efter og har behag i deres tale. Sela.

Kuitenkin vapahtaa Jumala minun sieluni helvetin vallasta; sillä hän korjasi minun, Sela!

Som en fårehjord føres de ned i dødsriket, døden vokter dem, og de opriktige hersker over dem, når morgenen bryter frem, og deres skikkelse blir ødelagt av dødsriket, så de ikke har nogen bolig mere.

Älä sitä tottele, koska joku rikastuu, eli jos hänen huoneensa kunnia suureksi tulee.

Men Gud skal forløse min sjel av dødsrikets vold, for han skal ta mig til sig. Sela.

Sillä kuin hän kuolee, niin ei hän mitään myötänsä vie, eikä hänen kunniansa mene alas hänen kanssansa.

Frykt ikke når en mann blir rik, når hans huses herlighet blir stor!

Sillä hän kiittää sieluansa elämästänsä: ja he ylistävät sinua, jos sinä itselles hyvää teet.

For han skal intet ta med sig når han dør; hans herlighet skal ikke fare ned efter ham.

Niin he menevät isäinsä perästä, ja ei saa nähdä ikänä valkeutta.

Om han enn velsigner sin sjel i sitt liv, og de priser dig fordi du gjør dig til gode,

Koska ihminen on kunniassa, ja ei ole ymmärrystä, niin hän on verrattu eläimiin, jotka hukkuvat.

så skal du dog komme til dine fedres slekt; de ser ikke lyset evindelig. Et menneske i herlighet, som ikke har forstand, er lik dyrene, som går til grunne.