Psalms 124

Davidin veisu korkeimmassa Kuorissa. Ellei Herra olisi meidän kanssamme, niin sanokaan Israel:

En sang ved festreisene; av David. Hadde ikke Herren vært med oss - så sie Israel -

Ellei Herra olisi meidän kanssamme, koska ihmiset karkaavat meitä vastaan,

hadde ikke Herren vært med oss da menneskene stod op imot oss,

Niin he nielisivät meidät elävältä, kuin heidän vihansa julmistuu meidän päällemme;

da hadde de slukt oss levende, da deres vrede var optendt imot oss,

Niin vesi meitä upottais: kosket kävisivät sieluimme ylitse:

da hadde vannene overskyllet oss, en strøm var gått over vår sjel,

Niin ylpiät veden aallot kävisivät sielumme ylitse.

da var de gått over vår sjel de stolte vann.

Kiitetty olkoon Herra, joka ei meitä anna raatelukseksi heidän hampaillensa!

Lovet være Herren, som ikke gav oss til rov for deres tenner!

Meidän sielumme pääsi niinkuin lintu lintumiehen paulasta. Paula on särjetty, ja me olemme päästetyt.

Vår sjel er undsloppet som en fugl av fuglefangernes snare; snaren er sønderrevet, og vi er undsloppet.

Meidän apumme on Herran nimessä, joka taivaan ja maan tehnyt on.

Vår hjelp er i Herrens navn, han som gjorde himmel og jord.