Psalms 115

Ei meille, Herra, ei meille, vaan sinun nimelles anna kunnia, sinun armos ja totuutes tähden.

Ikke oss, Herre, ikke oss, men ditt navn gi du ære for din miskunnhets, for din trofasthets skyld!

Miksi pakanat sanovat: kussa on nyt heidän Jumalansa?

Hvorfor skal hedningene si: Hvor er nu deres Gud?

Mutta meidän Jumalamme on taivaissa: mitä ikänä hän tahtoo, sen hän tekee.

Vår Gud er jo i himmelen; han gjør alt det han vil.

Vaan heidän epäjumalansa ovat hopia ja kulta, ihmisten käsillä tehdyt.

Deres avguder er sølv og gull, et verk av menneskehender.

Heillä on suu, ja ei puhu: heillä ovat silmät, ja ei näe.

De har munn, men taler ikke; de har øine, men ser ikke;

Heillä ovat korvat, ja ei kuule: heillä ovat sieraimet, ja ei haista.

de har ører, men hører ikke; de har nese, men lukter ikke.

Heillä ovat kädet, ja ei rupee: heillä ovat jalat, ja ei käy; ja ei puhu kurkustansa.

Deres hender føler ikke, deres føtter går ikke; de gir ingen lyd med sin strupe.

Jotka niitä tekevät, ovat niiden kaltaiset, ja kaikki, jotka heihin uskaltavat.

Som de selv er, blir de som gjør dem, hver den som setter sin lit til dem.

Mutta Israel toivokaan Herran päälle: hän on heidän apunsa ja heidän kilpensä.

Israel, sett din lit til Herren! Han er deres hjelp og deres skjold.

Aaronin huone toivokaan Herran päälle: hän on heidän apunsa ja heidän kilpensä.

Arons hus, sett eders lit til Herren! Han er deres hjelp og deres skjold.

Jotka Herraa pelkäävät, toivokaan myös Herran päälle: hän on heidän apunsa ja heidän kilpensä.

I som frykter Herren, sett eders lit til Herren! Han er deres hjelp og deres skjold.

Herra muistaa meitä ja siunaa meitä: hän siunaa Israelin huoneen, hän siunaa Aaronin huoneen.

Herren kom oss i hu; han skal velsigne, han skal velsigne Israels hus, han skal velsigne Arons hus,

Hän siunaa ne, jotka Herraa pelkäävät, sekä pienet että suuret.

han skal velsigne dem som frykter Herren, de små med de store.

Herra siunatkoon teitä enemmin ja enemmin, teitä ja teidän lapsianne.

Herren la eder vokse i tall, eder og eders barn!

Te olette Herran siunatut, joka taivaat ja maan on tehnyt.

Velsignet være I av Herren, himmelens og jordens skaper!

Taivasten taivaat ovat Herran; mutta maan on hän ihmisten lapsille antanut.

Himmelen er Herrens himmel, men jorden har han gitt menneskenes barn.

Kuolleet ei taida Herraa kiittää, eikä ne, jotka menevät alas hiljaisuuteen.

De døde lover ikke Herren, ingen av dem som farer ned i dødsrikets stillhet;

Mutta me kiitämme Herraa, hamasta nyt ja ijankaikkiseen, Halleluja!

men vi skal love Herren fra nu av og inntil evig tid. Halleluja!