Proverbs 29

Joka kuritukselle on uppiniskainen, hän äkisti kadotetaan ilman yhdetäkään avuta.

En mann som er ofte straffet og allikevel gjør sin nakke stiv, vil i et øieblikk bli sønderbrutt, og der er ingen lægedom.

Kuin vanhurskaita monta on, niin kansa iloitsee; vaan kuin jumalatoin hallitsee, niin kansa huokaa.

Når de rettferdige kommer til makten, gleder folket sig; men når en ugudelig mann hersker, sukker folket.

Joka viisautta rakastaa, hän iloittaa isänsä; mutta joka huoria elättää, hän tuhlaa tavaraansa.

En mann som elsker visdom, gleder sin far; men den som holder vennskap med skjøger, øder sitt gods.

Kuningas rakentaa oikeudella valtakunnan; vaan lahjain ottaja sen turmelee.

En konge trygger sitt land ved rett; men en mann som tar imot gaver, bryter det ned.

Joka lähimmäisensä kanssa liehakoitsee, hän hajoittaa verkon jalkainsa eteen.

En mann som smigrer for sin næste, setter op et garn for hans fot.

Kuin paha syntiä tekee, niin hän hänensä paulaan sekoittaa; vaan vanhurskas riemuitsee, ja hänellä on ilo.

En ond manns misgjerning er en snare for ham, men den rettferdige skal juble og glede sig.

Vanhurskas tuntee köyhän asian; vaan jumalatoin ei ymmärrä viisautta.

Den rettferdige tar sig av småfolks sak; den ugudelige skjønner sig ikke på noget.

Pilkkaajat hajoittavat kaupungin; vaan viisaat asettavat vihan.

Spottere egger op byen, men vismenn stiller vreden.

Kuin viisas tulee tyhmän kanssa oikeutta käymään, joko hän on vihainen eli iloinen, niin ei ole hänellä yhtään lepoa.

Når en vismann går i rette med en dåre, så blir dåren vred og ler, og der blir ingen ro.

Verikoirat vihaavat siviää; vaan vanhurskaat holhovat häntä.

De blodtørstige hater den ustraffelige, men de rettsindige søker å redde hans liv.

Tyhmä vuodattaa kaiken henkensä; vaan viisas sen pidättää.

All sin vrede lar dåren strømme ut, men den vise holder vreden tilbake og stiller den.

Päämies, joka valhetta rakastaa, hänen palveliansa ovat kaikki jumalattomat.

Når en hersker akter på løgnens ord, blir alle hans tjenere ugudelige.

Köyhä ja rikas kohtasivat toinen toisensa: Herra valaisee heidän molempain silmänsä.

Den fattige og den som undertrykker ham, møtes; Herren gir begges øine deres lys.

Kuningas, joka uskollisesti tuomitsee köyhiä, hänen istuimensa vahvistetaan ijankaikkisesti.

En konge som dømmer småfolk rettferdig, hans trone står fast for alle tider.

Vitsa ja rangaistus antaa viisauden; vaan itsevaltainen lapsi häpäisee äitinsä.

Ris og tukt gir visdom; men en gutt som er overlatt til sig selv, gjør sin mor skam.

Jossa monta jumalatointa on, siinä on monta syntiä; vaan vanhurskaat näkevät heidän lankeemisensa.

Når de ugudelige får makt, får synden makt; men de rettferdige skal se deres fall med glede.

Kurita poikaas, niin hän sinua virvoitaa, ja saattaa sielus iloiseksi.

Tukt din sønn, så skal han bli dig til glede og vederkvege din sjel!

Kuin ennustukset loppuvat, niin kansa hajoitetaan; vaan autuas kätkee lain.

Uten åpenbaring blir folket tøilesløst; men lykkelig er den som holder loven.

Palvelia ei anna itsiänsä kurittaa sanoilla; sillä vaikka hän sen ymmärtää, niin ei hän vastaa.

Ved ord lar en træl sig ikke tukte; for han skjønner dem nok, men adlyder dem ikke.

Jos sinä näet jonkun, joka on nopsa puhumaan: enempi on toivoa tyhmästä kuin hänestä.

Har du sett en mann som forhaster sig i sine ord - det er mere håp for dåren enn for ham.

Jos palvelia nuoruudesta herkullisesti pidetään, niin hän tahtoo sitte poikana olla.

Forkjæler en sin træl fra ungdommen av, så vil han til sist være sønn i huset.

Vihainen mies saattaa riidan, ja kiukkuinen tekee monta syntiä.

Den som er snar til vrede, vekker trette, og en hastig mann gjør ofte det som er ondt.

Ylpeys kukistaa ihmisen; vaan kunnia korottaa nöyrän.

Et menneskes stolthet fører ham til fall, men den ydmyke vinner ære.

Joka varkaan kanssa on osallinen, hän vihaa sieluansa, niin myös se, joka kuulee kirouksen ja ei ilmoita.

Den som deler med en tyv, hater sitt liv; han hører opropet til ed og gir allikevel ingen oplysning.

Joka pelkää ihmistä, hän tulee lankeemukseen; mutta joka luottaa Herraan, hän tulee pidetyksi ylös.

Menneskefrykt fører i snare, men den som setter sin lit til Herren, han blir berget.

Moni etsii päämiehenkasvoja; mutta jokaisen tuomio tulee Herralta.

Mange søker en herskers yndest, men fra Herren kommer en manns rett.

Jumalatoin ihminen on vanhurskaille kauhistus; ja joka oikialla tiellä on, hän on jumalattomalle kauhistus.

En urettferdig mann er en vederstyggelighet for de rettferdige, og en vederstyggelighet for den ugudelige er den som lever rett.