Proverbs 19

Köyhä joka siveydessä vaeltaa, on parempi kuin väärä huulissansa, joka kuitenkin tyhmä on.

Bedre er en fattig som vandrer i ustraffelighet, enn en mann med falske leber, som tillike er en dåre.

Joka ei toimella laita, ei hänelle hyvin käy; ja joka on nopsa jaloista, se loukkaa itsensä.

Også den som ikke bruker omtanke, går det ille, og den som er for snar på foten, treder feil.

Ihmisen tyhmyys eksyttää hänen tiensä, niin että hänen sydämensä vihastuu Herraa vastaan.

Menneskets egen dårskap ødelegger hans vei, men i sitt hjerte vredes han på Herren.

Tavara tekee monta ystävää, vaan köyhä hyljätään ystäviltä.

Rikdom skaper mange venner, den fattige blir skilt fra sin venn.

Ei väärä todistaja pidä pääsemän rankaisematta; joka rohkiasti valehtelee, ei hänen pidä selkeemän.

Et falskt vidne skal ikke bli ustraffet, og den som taler løgn, skal ikke komme unda.

Moni rukoilee päämiestä, ja jokainen on hänen ystävänsä, joka lahjoja jakaa.

Mange smigrer for den gavmilde, og enhver er venn med den som er rundhåndet.

Köyhää vihaavat kaikki hänen veljensä, ja hänen ystävänsä vetäytyvät taamma hänestä; ja joka sanoihin luottaa, ei hän saa mitään.

Den fattiges frender hater ham alle; enda mere holder hans venner sig borte fra ham. Han jager efter ord som ikke er å finne.

Joka viisas on, hän rakastaa henkeänsä, ja joka toimellinen on, se löytää hyvän.

Den som vinner forstand, elsker sitt liv; den som holder fast ved visdom, finner lykke.

Väärä todistaja ei pidä pääsemän rankaisematta; ja joka rohkiasti valehtelee, se kadotetaan.

Et falskt vidne skal ikke bli ustraffet, og den som taler løgn, skal omkomme.

Ei hullulle sovi hyvät päivät, paljoa vähemmin palvelian päämiehiä hallita.

Vellevnet høver ikke for en dåre, enda mindre høver det for en træl å herske over fyrster.

Joka on kärsivällinen, se on toimellinen ihminen; ja se on hänelle kunniaksi, että hän viat välttää.

Et menneskes klokskap gjør ham langmodig, og det er hans ære at han overser krenkelser.

Kuninkaan viha on niinkuin nuoren jalopeuran kiljuminen; mutta hänen ystävyytensä on niinkuin kaste ruoholle.

En konges vrede er som løvens brøl, men hans yndest som dugg på urter.

Hullu poika on isänsä murhe, ja riitainen vaimo on niinkuin alinomainen pisaroitseminen.

En uforstandig sønn er bare til ulykke for sin far, og en kvinnes tretter er et stadig takdrypp.

Huoneet ja tavarat peritään vanhemmilta, vaan toimellinen emäntä tulee Herralta.

Hus og gods er en arv fra foreldre, men en forstandig kvinne er en gave fra Herren.

Laiskuus tuo unen, ja joutilas sielu kärsii nälkää.

Dovenskap senker i dyp søvn, og den late skal hungre.

Joka käskyt pitää, hän on vapahtanut henkensä; vaan joka tiensä hylkää, hänen pitää kuoleman.

Den som holder budet, holder sig selv i live; den som ikke akter på sin ferd, skal miste sitt liv.

Jöka köyhää armahtaa, hän lainaa Herralle, joka hänen hyvän työnsä hänelle jälleen maksava on.

Den som forbarmer sig over den fattige, låner til Herren, og Herren skal gjengjelde ham hans velgjerning.

Kurita lastas, koska vielä toivo on; mutta älä pyydä häntä tappaa;

Tukt din sønn, for det er ennu håp; men la dig ikke drive til å drepe ham!

Sillä suuri julmuus saattaa vahingon: sentähden laske vallallensa, ja kurita häntä toistamiseen.

Den hvis vrede er stor, bør bøte; for dersom du hjelper ham, får du gjøre det atter og atter.

Kuule neuvoa ja ota kuritus vastaan, tullakses vihdoinkin viisaaksi.

Hør på råd og ta imot tukt, så du kan bli vis til slutt!

Monet aivoitukset oavt miehen sydämessä; mutta Herran neuvo on pysyväinen.

Det er mange tanker i en manns hjerte, men Herrens råd skal få fremgang.

Ihmiselle kelpaa hänen laupeutensa, ja köyhä mies on parempi kuin valehtelia.

Et menneskes miskunnhet er hans glede, og en fattig er lykkeligere enn en stormann som lyver.

Herran pelko saattaa elämän, ja se pysyy ravittuna, ettei mikään paha häntä lähesty.

Herrens frykt fører til liv, og mett får en gå til hvile uten å bli hjemsøkt med ulykke.

Laiska kätkee kätensä poveensa, ja ei vie sitä jälleen suuhunsa.

Den late stikker sin hånd i fatet, men fører den ikke engang tilbake til sin munn.

Jos pilkkaajaa lyödään, niin taitamatoin tulee viisaaksi; ja jos toimellista lyödään, niin hän tulee toimelliseksi.

Slå spotteren, så vil den uforstandige bli klok; vis den forstandige til rette, så vil han komme til innsikt og kunnskap.

Joka vaivaa isäänsä, ja ajaa ulos äitinsä, hän on häpeemätöin ja kirottu lapsi.

Den som bruker vold mot sin far og jager sin mor bort, er en dårlig, en skamløs sønn.

Lakkaa poikani, kuuntelemasta sitä neuvoa, joka sinua viettelee pois toimellisesta opista.

Hold op, min sønn, med å høre på formaning, når du allikevel bare forviller dig bort fra kunnskaps ord!

Väärä todistus häpäisee tuomion, ja jumalattomain suu nielee vääryyden.

Et ugudelig vidne spotter det som rett er, og de gudløses munn sluker urett.

Pilkkaajille on rangaistus valmistettu, ja haavat hulluin selkään.

Straffedommer er fastsatt for spotterne og pryl for dårers rygg.