Job 37

Siitä myös hämmästyy minun sydämeni ja vapisee.

Ja, over dette forferdes mitt hjerte og hopper i mitt bryst.

Kuulkaat visusti hänen vihansa huutoa, ja puhetta, joka hänen suustansa käy ulos.

Hør, hør braket av hans røst og det drønn som går ut av hans munn!

Hän toimittaa sen oikeuden kaikkein taivasten alla; ja hänen leimauksensa paistaa maan ääristä.

Under hele himmelen lar han det fare, og han sender sitt lys til jordens ytterste ender.

Senjälkeen kuuluu pitkäisen jylinä, ja se jylisee suurella äänellä; ja koska hänen jylinänsä kuullaan, ei sitä taideta estää.

Efterpå brøler røsten, han tordner med sin veldige røst; han holder ikke lynene tilbake når hans røst lar sig høre.

Jumala jylistää pauhinallansa ihmeellisesti, ja tekee suuria ja tutkimattomia töitä.

Gud tordner underfullt med sin røst; han gjør storverk, og vi forstår dem ikke.

Hän puhuu lumelle, ja se kohta tulee maan päälle, ja sadekuurolle, ja niin sadekuurolla on voima.

Han sier til sneen: Fall til jorden! - og likeså til skyllregnet, sitt sterke skyllregn.

Hänen kädessänsä ovat kaikki ihmiset kätketyt, että kaikki tuntisivat hänen tekonsa.

Hvert menneskes hånd forsegler han, forat alle mennesker som han har skapt, må komme til å kjenne ham.

Metsän pedot pakenevat varjoon ja pysyvät asumapaikoissansa.

Da går de ville dyr inn i sine huler, og de holder sig i sine hi.

Etelästä tulee tuulispää ja pohjasta kylmä.

Fra Sydens innerste kammer kommer storm, og med nordenvinden kommer kulde.

Jumalan hengestä tulee pakkanen ja ahdistaa laviat vedet.

Av Guds ånde kommer is, og brede vann bindes.

Seijes myös hajoittaa pilvet, ja hänen valkeutensa levittää itsensä pilvien lävitse.

Med væte fyller han skyen, og han spreder sine lynskyer,

Hän kääntää pilvensä kuhunka hän tahtoo, tekemään kaikkia, mitä hän tahtoo maan piirin päällä.

og de svinger hit og dit, efter som han leder dem, forat de skal utføre alt det han byder dem, over den vide jord;

Jos se tapahtuu yhdelle sukukunnalle eli maakunnalle, koska hän löydetään laupiaaksi.

enten til tukt, når det er til gagn for hans jord, eller til velsignelse lar han dem komme.

Kuules näitä Job: seiso ja ota vaari Jumalan ihmeellisistä töistä.

Vend ditt øre til dette, Job! Stå stille og gi akt på Guds under!

Tiedätkös, koska Jumala saattaa nämät heidän päällensä, ja koska hän antaa pilviensä valkeuden paistaa?

Forstår du hvorledes Gud styrer dem og lar sine skyers lyn blinke frem?

Tiedätkös, kuinka pilvet hajoittavat heitänsä? täydellisen viisauden ihmeellisiä töitä?

Forstår du hvorledes skyene svever om i luften, forstår du den Allvitendes under,

Että sinun vaattees lämpeevät, kuin ilma tyventyy etelästä?

du hvis klær blir varme når jorden ligger og dormer i sønnenvind?

Levitätkö sinä hänen kanssansa pilviä, jotka vahvat ovat niinkuin valettu peili?

Kan du med ham spenne ut himmelen, så fast som et speil av støpt metall?

Ilmoita sinä meille, mitä meidän pitäis hänelle sanoman; sillä emme ulotu hänen tykönsä pimeydeltä.

Lær oss hvad vi skal si til ham! Vi kan ikke fremføre noget for bare mørke.

Kuka luettelee hänelle, mitä minä puhun? jos joku puhuu, niin hän niellään.

Skal det fortelles ham at jeg vil tale med ham? Har nogen sagt at han ønsker sin egen undergang?

Ei nähdä nyt valkeutta, joka pilvissä leimahtaa; vaan kuin tuuli puhaltaa, niin seijestyy.

Og nu, menneskene ser ikke lyset, enda det skinner klart på himmelen, og en vind er faret frem og har renset den.

Pohjoisesta tulee kulta peljättävän Jumalan kunniaksi.

Fra Norden kommer gull; om Gud er der en forferdende herlighet.

Mutta Kaikkivaltiasta emme taida löytää, joka on niin suuri voimassa; ja ei hän tarvitse vastata oikeudessansa ja suuressa vanhurskaudessansa.

Den Allmektige finner vi ikke, han som er så stor i makt; men retten og den strenge rettferdighet krenker han ikke.

Sentähden täytyy ihmisten häntä peljätä: ja ei hän katso yhtään taitavaa sydämestä.

Derfor frykter menneskene ham; men han enser ikke nogen selvklok mann.