Psalms 93

Herra on kuningas: hän on pukenut yllensä suuren kunnian: Herra on pukenut ja vyöttänyt itsensä väkevyydellä, ja on vahvistanut maan piirin, ettei sen pidä liikkuman.
E kingi ana a Ihowa; he kororia tona kakahu; he kakahu to Ihowa, he mea whitiki ia ki te kaha: kua u hoki te ao, te taea te nekeneke.
Siitä ajasta pysyy sinun istuimes vahvana: sinä olet ijankaikkinen.
No mua iho tou torona i whakapumautia ai: nonamata riro koe.
Herra, vesikosket paisuvat, vesikosket paisuttavat pauhinansa, vesikosket paisuttavat aaltonsa.
Ko nga roma, e Ihowa, kua ara, nga roma nei, kua ara to ratou reo; ka ara nga ngaru o nga roma.
Aallot meressä ovat suuret ja pauhaavat hirmuisesti; mutta Herra on vielä väkevämpi korkeudessa.
I runga ake i nga reo o nga wai maha, i nga tuatea nunui o te moana, ko Ihowa i runga, te mea kaha.
Sinun todistukses ovat aivan lujat: pyhyys on sinun huonees kaunistus, Herra, ijankaikkisesti.
Pono atu au whakaaturanga: he huatau te tapu mo tou whare, e Ihowa, mo ake tonu atu.