Psalms 60

Davidin kultainen kappale, edelläveisaajalle, kultaisesta seppeleen kukkaisesta opettamaan, Kuin hän oli sotinut Syrialaisten kanssa Mesopotamiasta, ja Zoban Syrialaisten kanssa; kuin Joab palasi, ja löi Suolalaaksossa kaksitoistakymmentä tuhatta Edomilaista. Jumala, sinä joka olet meitä lykännyt pois, hajoittanut meitä ja ollut vihainen, palaja taas meidän tykömme.

Ki te tino kaiwhakatangi. Huhana Erutu. He Mikitama, na Rawiri, hei whakaako. No tana whawhaitanga ki a Aramanaharaima raua ko Aramatopa. Na hoki ana a Ioapa, a patua ana e ia a Eroma ki te Raorao Tote, kotahi tekau ma rua mano. E te Atua, kua pa nga matou e koe, kua oti matou te whakamarara e koe, kua riri koe; tahuri mai ano ki a matou.

Sinä joka maan liikuttanut ja halaissut olet, paranna hänen rakonsa, joka niin haljennut on.

Wiri ana te whenua i a koe: kua ngatata i a koe: whakakapia ona wahi pakaru; e ru ana hoki.

Sinä olet kansalles kovuutta osoittanut, ja meitä kompastuksen viinalla juottanut.

He mea pakeke kua whakakitea e koe ki tau iwi, kua oti matou te whakainu e koe ki te waina e wiri ai.

Sinä annoit lipun niille, jotka sinua pelkäävät, jolla he itsensä ojensivat ylös, totuuden tähden, Sela!

Kua homai e koe he kara ki te hunga e wehi ana i a koe: kia whakakitea hei mea mo te pono. (Hera.

Että sinun ystäväs vapahdetuksi tulisivat: niin auta nyt oikialla kädelläs, ja kuule meidän rukouksemme.

Hei mea e mawhiti ai au e aroha ai: ma tou matau e whakaora, whakahokia mai hoki he kupu ki ahau.

Jumala on puhunut pyhässänsä, siitä minä iloitsen: minä tahdon jakaa Sikemin ja mitata Sukkotin laakson.

Kua korero te Atua i runga i tona tapu; ka hari ahau, ka kotikoti i Hekeme, ka roherohe hoki i te raorao o Hukota.

Gilead on minun, minun on Manasse, Ephrain on minun pääni voima: Juuda on minulle lainopettaja.

Noku Kireara, noku ano a Manahi, ko Eparaima ano hoki te kaha o toku matenga; ko Hura taku kaiwhakatakoto ture;

Moab on minun pesinpatani, Edomin ylitse heitän minä kenkäni: sinä Philistea, iloitse minusta.

Ko Moapa taku oko horoi; ka maka e ahau toku hu ki runga ki Eroma: e Pirihitia, ko ahau hei whakamanamana mau.

Kuka vie minun vahvaan kaupunkiin? kuka johdattaa minun Edomiin?

Ma wai ahau e kawe ki te pa kaha? Na wai ahau i arahi ki Eroma?

Etkös sinä, Jumala, joka meitä lykkäsit pois? ja etkö sinä, Jumala, lähde ulos meidän sotaväkemme kanssa?

He teka ranei, e te Atua, kua panga matou e koe? kahore hoki koe, e te Atua, e haere tahi me a matou taua.

Saata meille apu tuskasta; sillä ihmisten apu on turha.

Homai he awhina mo matou ki o matou hoariri: he teka noa hoki te awhina a te tangata.

Jumalassa tahdomme me voimalliset työt tehdä: ja hän tallaa alas meidän vihollisemme.

Ma te Atua tatou ka toa ai: mana hoki e takahi ki raro o tatou hoa whawhai.