Psalms 115

Ei meille, Herra, ei meille, vaan sinun nimelles anna kunnia, sinun armos ja totuutes tähden.

Aua ki a matou, e Ihowa, aua ki a matou, engari me hoatu te kororia ki tou ingoa: whakaaroa tou aroha, tou pono.

Miksi pakanat sanovat: kussa on nyt heidän Jumalansa?

Kia mea koia nga tauiwi: Kei hea ianei to ratou Atua?

Mutta meidän Jumalamme on taivaissa: mitä ikänä hän tahtoo, sen hän tekee.

Kei te rangi ia to matou Atua; kua meatia e ia nga mea katoa i pai ai ia.

Vaan heidän epäjumalansa ovat hopia ja kulta, ihmisten käsillä tehdyt.

He hiriwa a ratou whakapakoko, he koura, he mahi na te ringa tangata.

Heillä on suu, ja ei puhu: heillä ovat silmät, ja ei näe.

He mangai o ratou, a kahore e korero: he kanohi o ratou, a kahore e kite:

Heillä ovat korvat, ja ei kuule: heillä ovat sieraimet, ja ei haista.

He taringa o ratou, a kahore e rongo: he ihu o ratou, a kahore e hongi:

Heillä ovat kädet, ja ei rupee: heillä ovat jalat, ja ei käy; ja ei puhu kurkustansa.

He ringa o ratou, a kahore e whawha: he waewae o ratou, a kahore e haere: kahore hoki o ratou korokoro e korero.

Jotka niitä tekevät, ovat niiden kaltaiset, ja kaikki, jotka heihin uskaltavat.

Ka rite ki a ratou o ratou kaihanga; ae ra, te hunga katoa ano e whakawhirinaki ana ki a ratou.

Mutta Israel toivokaan Herran päälle: hän on heidän apunsa ja heidän kilpensä.

E Iharaira, whakawhirinaki ki a Ihowa: ko ia to ratou awhina, to ratou whakangungu rakau.

Aaronin huone toivokaan Herran päälle: hän on heidän apunsa ja heidän kilpensä.

E te whare o Arona, whakawhirinaki ki a Ihowa: ko ia to ratou awhina, to ratou whakangungu rakau.

Jotka Herraa pelkäävät, toivokaan myös Herran päälle: hän on heidän apunsa ja heidän kilpensä.

E te hunga e wehi ana i a Ihowa, whakawhirinaki ki a Ihowa: ko ia to ratou awhina, to ratou whakangungu rakau.

Herra muistaa meitä ja siunaa meitä: hän siunaa Israelin huoneen, hän siunaa Aaronin huoneen.

Kua mahara a Ihowa ki a tatou, mana tatou e manaaki: mana e manaaki te whare o Iharaira, mana e manaaki te whare o Arona.

Hän siunaa ne, jotka Herraa pelkäävät, sekä pienet että suuret.

Ka manaakitia e ia te hunga e wehi ana ki a Ihowa, te iti, te rahi.

Herra siunatkoon teitä enemmin ja enemmin, teitä ja teidän lapsianne.

Ka tapiritia ano e Ihowa ki a koutou, ki a koutou tahi ko a koutou tamariki.

Te olette Herran siunatut, joka taivaat ja maan on tehnyt.

He manaakitanga koutou na Ihowa, na te kaihanga o te rangi, o te whenua.

Taivasten taivaat ovat Herran; mutta maan on hän ihmisten lapsille antanut.

Ko nga rangi, he rangi no Ihowa; ko te whenua ia, he mea homai nana ki nga tama a te tangata.

Kuolleet ei taida Herraa kiittää, eikä ne, jotka menevät alas hiljaisuuteen.

E kore nga tupapaku e whakamoemiti ki a Ihowa: me te hunga katoa ano e heke ana ki te wahangutanga.

Mutta me kiitämme Herraa, hamasta nyt ja ijankaikkiseen, Halleluja!

Ko matou ia ka whakapai ki a Ihowa aianei a ake ake. Whakamoemititia a Ihowa.