Psalms 112

Halleluja! Autuas on, joka pelkää Herraa: joka hänen käskyjänsä sangen himoitsee.

Whakamoemititia a Ihowa. Ka hari te tangata e wehi ana i a Ihowa, e aro nui ana ki ana whakahau.

Hänen siemenensä on valtias maan päällä: hurskasten suku pitää siunatuksi tuleman.

Ka nui ona uri ki runga ki te whenua; ka manaakitia te whakatupuranga o te hunga tika.

Rikkaus ja runsaus on hänen huoneessansa, ja hänen vanhurskautensa pysyy ijankaikkisesti.

Kei tona whare te rawa, te taonga: ka pumau tonu tona tika, ake ake.

Hurskaille koittaa valkeus pimeässä, armolliselta, laupiaalta ja vanhurskaalta.

Ka maea ake te marama i roto i te pouri ki te hunga tika: he atawhai ia, he aroha, he tika.

Hyvä ihminen on laupias ja mielellänsä lainaa, ja toimittaa asiansa toimellisesti.

He pono ka whiwhi painga te tangata he atawhai, he ohaoha tana mahi: ka u ana kupu i te whakawakanga.

Sillä hän pysyy ijankaikkisesti: ei vanhurskas ikänä unhoteta.

E kore hoki ia e whakangaueuetia ake ake: ka maharatia tonutia te tangata tika ake ake.

Koska rangaistus tulee, niin ei hän pelkää: hänen sydämensä uskaltaa lujasti Herran päälle.

E kore ia e mataku i te rongo kino: e u ana tona ngakau, e whakawhirinaki ana ki a Ihowa.

Hänen sydämensä on vahvistettu ja ei pelkää, siihenasti kuin hän näkee ilonsa vihollisistansa.

Ka u tona ngakau, e kore ia e wehi, kia kite ra ano ia i tana i hiahia ai ki ona hoariri.

Hän jakaa ja antaa vaivaisille: hänen vanhurskautensa pysyy ijankaikkisesti: hänen sarvensa korotetaan kunnialla.

Kua tuwhaina e ia, kua hoatu ki te hunga rawakore: pumau tonu tona tika ake ake; ka ara tona haona i runga i te kororia.

Jumalatoin näkee sen ja närkästyy: hän pureskelee hampaitansa ja nääntyy; sillä mitä jumalattomat halajavat, se tyhjäksi tulee.

Ka kite te tangata kino, a ka pouri; ka pakiri ona niho, memeha iho: pirau iho te hiahia o te hunga kino.