II Corinthians 9

Sillä siitä avusta, joka pyhille annetaan, ei tarvitse minun teille kirjoittaa.
Na, Mo te minitatanga ki te hunga tapu, kahore noa he tikanga i tuhituhi atu ai ahau ki a koutou:
Sillä minä tiedän teidän hyvä tahtonne, jota minä teidän tähtenne kehun Makedonialaisille, että Akaja on ollut jo ajastajan valmis ja että te olette monta siihen kiivaudellanne kehoittaneet.
E mohio ana hoki ahau ki to koutou ngakau hihiko, i whakamanamanatia ai koutou e ahau ki nga tangata o Makeronia, ara ko ta Akaia kua rite noa ake i tera tau ra ano; a he tokomaha o ratou i oho i to koutou ngakau hihiri.
Kuitenkin minä olen tämän veljen sentähden lähettänyt, ettei meidän kerskaamisemme teistä tässä asiassa tyhjäksi tulisi, että (niinkuin minä sanoin) te valmiit olisitte,
Heoi kua tonoa atu nei e ahau nga teina, kei whakakahoretia tenei wahi o taku whakamanamana ki ta koutou mahi; kia rite ai ta koutou, kia pera ai me taku i mea ai:
Ettemme, jos Makedonialaiset minun kanssani tulevat, ja ei löydä teitä valmiina, me silloin (en minä sano: te) senkaltaisesta kerskauksesta häpiään tulisi.
Kei tupono ka haere atu i ahau etahi o Makeronia, a ka rokohanga atu kahore ano kia rite noa ta koutou, na, ko te whakama mo matou, e kore matou e ki mo koutou, i tenei whakamanamana e kaha nei.
Sentähden näin minä tarpeelliseksi veljiä neuvoa, että he ensin menevät teidän tykönne ja edellä valmistavat teidän ennen luvatun hyvän lahjanne, että se valmis olis, niinkuin hyvä teko ja ei niinkuin vaatimus.
Koia ahau i whakaaro ai he tika kia whakahaua nga teina, kia haere atu ratou i mua ki a koutou, kia wawe te rite i a ratou tenei manaaki a koutou kua korerotia ra, kia noho rite, kia tu a manaaki ai, kei rite ki te mea e manawapatia ana.
Mutta sen minä sanon: joka tiiviisti kylvää, sen pitää myös tiiviisti niittämän, joka siunauksessa kylvää, sen pitää myös siunauksessa niittämän,
Ko taku ia tenei, He torutoru a tetahi i rui ai, he torutoru ano ana e kokoti ai; a ko te mea he maha ana i rui ai, he maha ano ana e kokoti ai.
Kukin sydämensä ehdon jälkeen, ei ylönmielin eli vaatein; sillä iloista antajaa Jumala rakastaa.
Kia rite te mahi a ia tangata ki tana i whakaaro ai i roto i tona ngakau; kaua e tu a pouri, kaua e whakauaua: ko ta te Atua hoki e aroha ai, ko te tangata ringa mahorahora.
Mutta Jumala on väkevä niin sovittamaan, että kaikkinainen armo teidän seassanne ylönpalttiseksi tulis, että teillä kaikissa aina yltäkyllä olis, ja olisitte rikkaat kaikkiin hyviin töihin;
E taea ano hoki e te Atua te mea kia hira nga aroha noa katoa ki a koutou; na, i te mea ka ranea na o koutou taonga i nga mea katoa i nga wa katoa, kia hira ano a koutou mahi pai katoa:
(Niinkuin kirjoitettu on: hän on hajoittanut ja antanut köyhille: hänen vanhurskautensa pysyy ijankaikkisesti.
Kia rite ai ki te mea i tuhituhia, Kua titaritaria e ia, kua hoatu e ia ki te hunga rawakore: he pumau tonu tona tika ake ake.
Mutta joka siemenen kylväjälle antaa, hän teillekin antaa leivän syödäksenne, ja lisää teidän siemenenne, ja kasvattaa teidän vanhurskautenne hedelmän,)
Na ma te kaihomai i te purapura ki te kaiwhakato, i te taro hoki hei kai, e homai, e mea kia maha ta koutou e whakato ai, e whakanui hoki nga hua o to koutou tika;
Että te kaikissa rikkaaksi tulisitte, kaikella yksinkertaisuudella, joka meidän kauttamme Jumalalle kiitoksen vaikuttaa.
Me te hua ano o koutou taonga i nga mea katoa hei ohaoha, e puta ai i a matou nga whakawhetai ki te Atua.
Sillä tämän viran palvelus ei ainoastaan täytä sitä, mikä pyhiltä puuttuu, vaan on siihen yltäkylläinen, että moni kiittää Jumalaa,
Na tenei mahi hoki e minitatia nei i whiwhi ai te hunga tapu ki nga mea i kore i a ratou, a na reira ano i hua noa atu ai nga whakawhetai ki te Atua;
(Tämän palveluksen koettelemuksen kautta ylistäin Jumalaa teidän nöyrän tunnustuksenne tähden Kristuksen evankeliumissa, ja myös teidän yksinkertaisen tasajaon tähden, heidän ja kaikkein kohtaan,)
Na te mea hoki ka kitea koutou i tenei mahi minita, ka whakakororia ratou i te Atua mo koutou kua whakaae nei, kua ngohengohe nei ki te rongopai o te Karaiti, a mo to koutou pono ki a koutou ohaoha ki a ratou me te katoa;
Ja heidän rukouksissansa teidän edestänne, jotka teitä ikävöitsevät, sen ylönpalttisen Jumalan armon tähden, joka teissä on.
I a ratou ano e inoi ana mo koutou, me te koingo ano ratou ki a koutou, he whakaaro hoki ki te aroha noa o te Atua ka nui rawa nei ki a koutou.
Mutta kiitos olkoon Jumalan hänen sanomattoman lahjansa edestä!
Me whakawhetai ki te Atua mo tana mea homai noa, e kore nei e taea te korero.