I Samuel 28

Ja Philistealaiset kokosivat siihen aikaan sotaväkensä menemään sotaan Israelia vastaan. Ja Akis sanoi Davidille: Sinun pitää kaiketi tietämän, että sinä ja sinun väkes pitää menemän minun kanssani sotaan.

Na i aua ra kua huihuia e nga Pirihitini a ratou taua mo te pakanga, hei whawhai ki a Iharaira. Na ka mea a Akihi ki a Rawiri, Kia tino mohio koe me haere tahi taua ki te whawhai, koutou ko au tangata.

David vastasi Akikselle: olkoon; sinä saat nähdä, mitä sinun palvelias on tekevä. Akis sanoi Davidille: sentähden asetan minä sinun pääni vartiaksi joka päivä.

Ano ra ko Rawiri ki a Akihi, Ma reira koe ka mohio ai ki nga mahi a tau pononga. A ka mea a Akihi ki a Rawiri, Koia ahau ka mea nei i a koe hei tiaki mo toku upoko i nga ra katoa.

Niin oli Samuel kuollut, ja koko Israel oli häntä murehtinut ja haudannut hänen kaupunkiinsa Raaman. Ja Saul oli ajanut maakunnasta noidat ja velhot pois.

Na, kua mate a Hamuera, kua uhungatia hoki e Iharaira katoa, kua tanumia ki Rama, ki tona pa ake. Kua whakakorea atu hoki e Haora i te whenua te hunga i nga waka atua, i nga rapa maori hoki.

Kuin Philistealaiset kokosivat heitänsä, ja tulivat ja sioittivat itsensä Sunemiin, kokosi myös Saul kaiken Israelin, ja he sioittivat itsensä Gilboaan.

Na ka huihui nga Pirihitini, a haere mai ana, puni ana ki Huneme; i huihuia ano e Haora a Iharaira katoa, a puni ana ki Kiripoa.

Kuin Saul näki Philistealaisten sotajoukon, pelkäsi hän ja hänen sydämensä oli suuresti hämmästynyt.

A, no te kitenga o Haora i te taua a nga Pirihitini, ka wehi, tuiri rawa tona ngakau.

Ja Saul kysyi Herralta, ja ei Herra mitään häntä vastannut, ei unen, eikä valkeuden, eli prophetain kautta.

Na, i te uinga a Haora ki a Ihowa, hore rawa he kupu a Ihowa i whakahokia mai ki a ia, e nga moe, e nga Urimi, e nga poropiti ranei.

Silloin sanoi Saul palvelioillensa: etsikäät minulle vaimo, jolla noidan henki on, mennäkseni hänen tykönsä ja kysyäkseni häneltä. Hänen palveliansa sanoivat hänelle: katso, Endorissa on vaimo, jolla on noidan henki.

Katahi a Haora ka mea ki ana tangata, Rapua maku tetahi wahine he atua maori tona kia haere ahau ki a ia ki te rapu tikanga i a ia. Ano ra ko ana tangata ki a ia, Tera tetahi wahine he atua maori tona, kei Eneroro.

Ja Saul muutti vaatteensa ja otti toiset päällensä, ja meni sinne, ja kaksi miestä hänen kanssansa; ja he tulivat yöllä vaimon tykö, ja hän sanoi: noidu minulle noidan hengen kautta ja nosta se ylös minulle, jonka sanon sinulle.

Na ka whakaahua ke a Haora i a ia, a kakahu ana i etahi kakahu ke, haere ana ia me ana tangata tokorua; ka tae ki taua wahine i te po, ka mea atu ia, Tena koa, hirihiria te atua maori, a whakaputaina ake ki ahau taku e ki atu ai.

Vaimo sanoi hänelle: katso, sinä tiedät kyllä, mitä Saul tehnyt on, kuinka hän on hävittänyt noidat ja velhot maakunnasta: miksi siis tahdot minun sieluani pauloihin, että minä kuoliaaksi lyötäisiin?

Na ka mea taua wahine ki a ia, Ha, kua mohio ano koe ki ta Haora i mea ai, ki tana hautopenga atu i te hunga atua maori, i nga rapa maori, o te whenua nei; he aha ra koe i mea mahanga mai ai mo toku wairua, kia mate ai ahau?

Niin Saul vannoi hänelle Herran kautta ja sanoi: niin totta kuin Herra elää, ei tämä lueta sinulle pahuudeksi.

Na ka oatitia a Ihowa e Haora ki a ia, i mea ia, E ora ana a Ihowa, e kore tetahi he e pa ki a koe mo tenei mea.

Niin vaimo sanoi: kenen minä nostan sinulle? Hän sanoi: nosta minulle Samuel.

Katahi te wahine ka mea, Ko wai kia whakaputaina ake e ahau ki a koe? Ano ra ko ia, Ko Hamuera tau e whakaputa ake ai ki ahau.

Kuin vaimo näki Samuelin, huusi hän suurella äänellä, ja sanoi Saulille sanoen: miksis olet minun pettänyt? sinä olet Saul.

A, no te kitenga o te wahine i a Hamuera, nui atu tona reo ki te hamama; a ka korero te wahine ki a Haora, ka mea, He aha koe i tinihanga ai ki ahau? ko Haora hoki koe.

Ja kuningas sanoi hänelle: älä pelkää! mitäs näet? Vaimo sanoi Saulille: minä näen jumalat astuvan maasta ylös.

Na ka mea te kingi ki a ia, Kaua e wehi: i kite hoki koe i te aha? Na ka mea te wahine ki a Haora, Kei te kite ahau i tetahi atua e haere ake ana i te whenua.

Hän sanoi hänelle: kuinka hän on muotoansa? ja hän sanoi: vanha mies nousee ylös ja on vaatetettu hameella. Niin ymmärsi Saul sen olevan Samuelin, ja kumarsi kasvoillensa maahan ja rukoili.

Ano ra ko tera ki a ia, He ahua aha tona? Ka mea ia, He koroheke te haere ake nei; he koroka hoki te kakahu. Na ka mohio a Haora ko Hamuera. Tuohu ana tona mata ki te whenua, piko ana ia.

Mutta Samuel sanoi Saulille: miksis olet minua vaivannut nostaen minua? Saul sanoi: minä olen suuressa ahdistuksessa: Philistealaiset sotivat minua vastaan ja Jumala on minusta erinnyt, ja ei vastaa enää minua prophetain eikä unen kautta; sentähden olen minä antanut sinua kutsua, ilmoittamaan, mitä minun tekemän pitää.

Na ka mea a Hamuera ki a Haora, He aha koe i whakaohooho ai i ahau, i mea ai kia haere ake ahau? Ano ra ko Haora, Nui atu toku mate; e whawhai ana hoki nga Pirihitini ki ahau, a kua mahue ahau i te Atua, kahore ake hoki he kupu ana e whakahokia mai ki ahau e nga poropiti, e nga moe ranei; koia ahau i karanga ai ki a koe, hei ako i ahau ki taku e mea ai.

Samuel sanoi: mitäs kysyt minulta, että Herra on sinusta erinnyt ja on sinun vihamiehekses tullut?

Katahi a Hamuera ka mea, He aha ra koe i u ai ki ahau, kua mahue nei hoki koe i a Ihowa, hei hoariri ano ia ki a koe?

Herra on tekevä niinkuin hän minun kauttani puhunut on: ja Herra repäisee valtakunnan sinun kädestäs pois ja antaa lähimmäiselles Davidille,

Na kua meatia e Ihowa mona ake tana i whakapuakina e ahau: kua haea atu hoki te kingitanga i tou ringa, kua hoatu ki tou hoa, ara ki a Rawiri.

Ettet kuullut Herran ääntä, etkä täyttänyt hänen vihansa julmuutta Amalekia vastaan, sentähden on Herra näitä sinulle tänäpänä tehnyt.

Mou kihai i rongo ki te reo o Ihowa, kihai i whakaputa i tona riri aritarita ki a Amareke; na reira a Ihowa i mea ai i tenei mea ki a koe i tenei ra.

Ja vielä sitte antaa Herra sinun kanssas Israelin Philistealaisten käsiin: huomenna pitää sinun ja sinun poikas oleman minun tykönäni: ja Herra antaa Israelin sotajoukon Philistealaisten käsiin.

Ko tenei, ka hoatu ano a Iharaira e Ihowa me koe hoki ki te ringa o nga Pirihitini, a apopo koutou ko au tama tae ake ai ki ahau: a ka hoatu e Ihowa te taua a Iharaira ki te ringa o nga Pirihitini.

Niin Saul kaatui äkisti maahan niin pitkäksi kuin hän oli, ja peljästyi suuresti Samuelin puheen tähden, niin ettei hänessä mitään enämpi voimaa ollut, sillä ei hän ollut mitään syönyt koko sinä päivänä ja yönä.

Katahi ka hinga tonu iho a Haora, tona roa katoa ki te whenua, nui rawa hoki tona wehi mo nga kupu a Hamuera: kahore ano he kaha i roto i a ia; kihai hoki ia i kai taro noa pau noa taua ra, pau noa taua po.

Ja vaimo meni Saulin tykö ja näki hänen suuresti peljästyneeksi, ja sanoi hänelle: katso, sinun piikas on kuullut sinun sanas, ja minä olen pannut sieluni käteeni, niin että minä kuuliainen olin sinun sanalles, jonkas puhuit minulle;

Na ka haere taua wahine ki a Haora; a ka kite e pororaru rawa ana ona whakaaro, ka mea ki a ia, Nana, kua whakarongo nei tau pononga ki tou reo, a whakamomori ana ahau ki te mate, whakarongo ana ahau ki au kupu i korerotia e koe ki ahau.

Niin kuule myös nyt sinä piikas sana: minä panen etees palan leipää, ettäs söisit ja tulisit väkees jällensä, ja menisit matkaas.

Na, tena, whakarongo mai hoki aianei ki te reo o tau pononga, Kia whakatakotoria e ahau tetahi wahi taro ki tou aroaro; me kai ano koe, kia whai kaha ai koe ina haere i tou huarahi.

Hän kielsi ja sanoi: en minä syö. Niin hänen palveliansa ja vaimo vaativat häntä syömään, ja hän totteli heidän ääntänsä, ja nousi maasta ja istui vuoteelle.

Otiia i whakakahore ia, i mea, E kore ahau e kai. Heoi tohea ana ia e ana tangata ratou ko te wahine; na ka rongo ia ki to ratou reo, a whakatika ake ana i te whenua, noho ana ki runga ki te moenga.

Ja vaimolla oli huoneessa lihava vasikka, ja hän kiiruhti ja teurasti sen, ja otti jauhoja ja sekoitti, ja leipoi sen happamattomiksi kyrsiksi.

Na he kuao kau ta taua wahine i te whare, he mea whangai; na hohoro tonu tana patu, tikina ana e ia he paraoa, pokepokea ana, tunua iho e ia etahi keke rewenakore;

Ja kantoi Saulin ja hänen palveliainsa eteen. Ja kuin he olivat syöneet, nousivat he ja matkustivat sinä yönä.

Kawea mai ana e ia ki te aroaro o Haora, ki te aroaro ano o ana tangata. Na kai ana ratou, a whakatika ana, haere atu ana i taua po.