I Peter 3

Niin olkaan vaimot myös miehillensä alamaiset, että nekin, jotka ei sanaa usko, vaimoin tavoista ilman sanaa voitetuksi tulisivat,

Waihoki e nga wahine, kia ngohengohe ki a koutou tane ake; a ki te turi etahi ki te kupu, na, i kore i te kupu, ko te whakahaere a nga wahine hei mea e riro mai ai ratou;

Kuin he teidän puhtaan menonne näkevät pelvossa.

I a ratou e titiro ana ki te hekore o ta koutou whakahaere me te hopohopo.

Joidenka kaunistus ei pidä oleman ulkonaisissa hiusten palmikoissa ja kullan ympäri-ripustamisessa eli vaatteen puvussa,

Ko te whakapaipai mo koutou, kauaka hei to waho, kauaka hei te makawe i whiria, kauaka hei te whakapiringa o nga mea koura, kauaka hei te whakakakahuranga o nga kakahu;

Vaan salainen ihminen ilman vikaa sydämessä, lakialla ja hiljaisella hengellä, se on kallis Jumalan edessä.

Engari hei te tangata ngaro o te ngakau, hei te kakahu e kore e pirau, ara te wairua mahaki, te wairua rangimarie, he mea utu nui hoki tenei i te aroaro o te Atua.

Sillä näin ovat pyhätkin vaimot muinen itsensä kaunistaneet, jotka toivonsa panivat Jumalan päälle ja olivat miehillensä alamaiset,

He penei hoki i mua ta nga wahine tapu whakapaipai mo ratou, ta te hunga i whakaaro ki te Atua, ngohengohe tonu ratou ki a ratou tane ake:

Niinkuin Sara oli Abrahamille kuuliainen ja kutsui hänen herraksi, jonka tyttäriksi te tulleet olette, jos te hyvin teette ja pelkäämättä olette.

Me Hera hoki i ngohengohe ki a Aperahama, ko te ariki hoki tana ingoa mona: nana hoki koutou tamariki, i a koutou e mahi pai ana, kahore hoki e mataku i tetahi whakapawera.

Te, miehet, myös asukaat heidän kanssansa taidolla ja antakaat vaimolliselle niinkuin heikommalle astialle hänen kunniansa, niinkuin myös elämän armon kanssaperillisille, ettei teidän rukouksenne estetyiksi tulisi.

E nga tane hoki, kia rite ki to te matauranga to koutou noho ki a ratou, whakawhiwhia te wahine ki te honore, ko te mea kahakore hoki ia, ka uru tahi nei ano hoki korua ki te oranga ka homai noa nei; he mea kei araia a korua inoi.

Mutta viimein olkaat kaikki yksimieliset, ynnä kärsiväiset, pitäin veljellistä rakkautta keskenänne, laupiaat, ystävälliset,

Na, ko te whakamutunga nei o taku, kia kotahi te whakaaro o te katoa, kia kotahi te ngakau, kia rite te aroha ki to te tuakana, ki to te teina, kia pai te ngakau, kia ngawari:

Ei kostain pahaa pahalla, eikä kirouksella kirousta, vaan paremmin siunatkaat, tietäen, että te olette kutsutut siunausta perimään.

Kaua e utua he kino ki te kino, he taunu ki te taunu: engari me manaaki: me te mahara ano kua karangatia koutou ki tenei, ara kia whiwhi koutou ki te manaaki.

Sillä joka elää tahtoo ja hyviä päiviä nähdä, hän hillitkään kielensä pahuudesta ja huulensa vilppiä puhumasta,

Ki te mea hoki tetahi kia aroha ki te ora, kia kite i nga ra pai, me pehi e ia tona arero kei kino, ona ngutu hoki kei korero tinihanga;

Hän välttäkään pahaa ja tehkään hyvää, etsikään rauhaa ja noudattamaan sitä.

Me peka ke i te kino, me mahi i te pai; ko te rangimarie hei rapunga mana, hei whainga atu mana.

Sillä Herran silmät ovat vanhurskasten päälle ja hänen korvansa heidän rukouksissansa; mutta Herran kasvot ovat pahointekiöitä vastaan.

No te mea hoki kei runga i te hunga tika nga kanohi o te Ariki, me ona taringa kei te tuwhera ki a ratou inoi: e he mai ana ia te mata o te Ariki ki te hunga e mahi ana i te kino.

Ja kuka on, joka taitaa teitä vahingoittaa, jos te hyvää pyydätte?

Ko wai hoki hei homai i te he ki a koutou, ki te aru koutou i te pai?

Ja jos te vielä oikeudenkin tähden kärsisitte, niin te kuitenkin autuaat olette; mutta älkäät peljätkö heidän vaatimistansa, alkäät myös heitä hämmästykö.

Otiia ki te mea na te whakaaro ki te tika i whakamamaetia ai koutou, ka hari koutou: aua ra e mataku i ta ratou whakamataku, kaua e pawera;

Mutta pyhittäkäät Herra Jumala teidän sydämissänne. Olkaat myös aina valmiit vastaamaan jokaista, joka teidän toivonne perustusta tutkistelee, joka teissä on, hiljaisuudella ja pelvolla,

Engari whakatapua a te Karaiti hei Ariki i roto i o koutou ngakau: kia rite tonu hoki te kupu i a koutou i nga wa katoa, hei whakahokinga atu ma koutou ki nga tangata katoa, e ui ana ki a koutou ki te mea e tumanakohia atu nei e koutou; kia maha ki ano ia te ngakau, kia wehi:

Ja pitäkäät hyvä omatunto, että ne, jotka teitä panettelevat niinkuin pahantekiöitä, häpeäisivät, että he ovat häväisseet teidän hyvän menonne Kristuksessa.

Kia pai o koutou hinengaro; mo ta ratou ngautuara ki a koutou, e ki nei he kaimahi koutou i te kino, kia whakama taua hunga e whakapae teka na ki ta koutou whakahaere pai i roto i a te Karaiti.

Sillä se on parempi, jos Jumalan tahto niin on, että te hyvän työn tähden kärsitte kuin pahan.

Ki te mea hoki i a tatou e mahi ana i te pai ka takoto i te Atua he mamae mo tatou, erangi tera i te mamae i a tatou e mahi ana i te kino.

Sillä Kristus myös kerran kärsi meidän synteimme tähden, hurskas vääräin edestä, että hän meitä Jumalalle uhrais: lihan kautta tosin kuoletettu, mutta Hengen kautta eläväksi tehty,

Kotahi hoki whakamamaetanga o te Karaiti mo nga hara, te tika mo te hunga he, kia arahina ai tatou e ia ki te Atua, i whakamatea ko te kikokiko, i whakaorangia ia ko te wairua:

Jossa hän myös meni pois ja saarnasi hengille vankeudessa,

Ko tona ano tena i tona haerenga ki te kauwhau ki nga wairua i te whare herehere:

Jotka ei muinen uskoneet, kuin Jumala kerran Noan aikana odotti ja kärsiväinen oli, kuin arkki valmistettiin, jossa harvat (se on: kahdeksan sielua) veden kautta päästetyksi tulivat.

I turi nei i mua, i te mea e tatari ana te manawanui o te Atua i nga ra i a Noa, i te mea e hanga ana te aaka, ko te mea i ora ai etahi wairua torutoru nei, ara tokowaru, i roto i te wai.

Se nyt meitäkin kasteessa autuaaksi tekee, joka sitä aavisti (ei että lihan saastaisuudet pannaan pois, vaan että se on hyvän omantunnon liitto Jumalan tykönä) Jesuksen Kristuksen ylösnousemisen kautta,

He mea whakarite ki tenei te mea e whakaora nei i a koutou inaianei, ara te iriiri, ehara i te whakawateatanga atu i te poke o te kikokiko, engari he whakaaetanga ake na te hinengaro pai ki te Atua, he meatanga na te aranga mai o Ihu Karaiti:

Joka on Jumalan oikialle kädelle, taivaasen mennyt, ja hänelle ovat enkelit ja vallat ja voimat alamaiset.

Kua riro nei ki te rangi, kei te ringa matau ano ia o te Atua; kei raro hoki i a ia nga anahera, nga rangatiratanga, nga kaha.