I Chronicles 9

Ja koko Israel luettiin polviluvun jälkeen, ja katso, he ovat kirjoitetut Israelin kuningasten kirjaan; ja Juuda vietiin Babeliin pahain tekoinsa tähden.
Na, he mea whakapapa a Iharaira katoa; heoi, tena kua tuhituhia ki te pukapuka o nga kingi o Iharaira: na i whakaraua atu a Hura ki Papurona mo a ratou mahi he.
Mutta ne ensimäiset asujamet, jotka tulivat perintöönsä ja kaupunkeihinsa, olivat Israel, papit, Leviläiset ja Netinimit.
Na, ko nga tangata tuatahi i noho ki o ratou wahi, ki o ratou pa, ko Iharaira, ko nga tohunga, ko nga Riwaiti, ko nga Netinimi.
Ja silloin asuivat Jerusalemissa Juudan lapsista, Benjaminin lapsista, ja Ephraimin ja Manassen lapsista:
Na noho iho ki Hiruharama o nga tama a Hura, o nga tama a Pineamine, o nga tama a Eparaima raua ko Manahi;
Utal Ammihudin poika, Omrin pojan, Imrin pojan, Banin pojan, Peretsin Juudan pojan lapsista.
Ko Utai tama a Amihuru, tama a Omori, tama a Imiri, tama a Pani: no nga tama a Parete tama a Hura.
Mutta Silonilaisista Asaja ensimäinen poika, ja hänen poikansa.
A, o nga Hironi; ko Ahaia te matamua ratou ko ana tama.
Seran lapsista, Jeguel veljinensä; kuusisataa ja yhdeksänkymmentä.
O nga tama a Tera; ko Teuere ratou ko o ratou teina, e ono rau e iwa tekau.
Benjaminin lapsista, Sallu Mesullamin poika, Hodavian pojan, Hassenuan pojan,
O nga tama a Pineamine; ko Haru tama a Mehurama, tama a Horawia, tama a Hahenua;
Ja Jibneja Jerohamin poika, ja Ela Ussin poika, Mikrin pojan, ja Mesullam Sephatian poika, Reguelin pojan, Jibnejan pojan;
Ko Ipineia tama a Ierohama, ko Eraha tama a Uti, tama a Mikiri, ko Mehurama tama a Hepatia, tama a Reuere, tama a Ipiniia;
Niin myös heidän veljensä sukukuntainsa jälkeen yhdeksänsataa ja kuusikuudettakymmentä: nämät kaikki ovat olleet isäin päämiehet heidän isäinsä huoneessa.
Me o ratou teina ano hoki i o ratou whakatupuranga, e iwa rau e rima tekau ma ono. He upoko enei tangata katoa no nga whare o nga matua i nga whare o o ratou matua.
Papeista: Jedaja, Jojarib ja Jakin,
A, o nga tohunga; ko Ieraia, ko Tehoiaripi, ko Iakini;
Ja Asaria Hilkian poika, Mesullamin pojan, Zadokin pojan, Merajotin pojan, Ahitobin pojan, Jumalan huoneen päämies,
Ko Ataria, tama a Hirikia, tama a Mehurama, tama a Haroko, tama a Meraioto, tama a Ahitupu; ko te rangatira ia o te whare o te Atua;
Ja Adaja Jerohamin poika, Pashurin pojan, Malkian pojan, ja myös Maesai Adielin poika, Jahseran pojan, Mesullamin pojan. Mesillemitin pojan, Immerin pojan;
Ko Araia tama a Ierohama, tama a Pahuru, tama a Marakia, ko Maahiai tama a Ariere, tama a Tahatera, tama a Mehurama, tama a Mehiremiti, tama a Imere;
Niin myös heidän veljeinsä päämiehet isäinsä huoneessa, tuhannen seitsemänsataa ja kuusikymmentä väkevää miestä, toimittamaan viran menoja Jumalan huoneessa.
Me o ratou teina, nga upoko o nga whare o o ratou matua, kotahi mano e whitu rau e ono tekau, he tangata pakari rawa hei mahi i nga mahi o te whare o te Atua.
Mutta Leviläisistä, jotka olivat Merarin lapsia, Semaja Hassubin poika, Asrikamin pojan, Hasabian pojan;
A, o nga Riwaiti; ko Hemaia tama a Hahupu, tama a Atarikama, tama a Hahapia; no nga tama a Merari;
Ja Bakbakkar, Heres, ja Galal, ja Mattania Miikan poika, Sikrin pojan, Asaphin pojan;
Ko Pakapakakara, ko Herehe, ko Karara, ko Matania, tama a Mika, tama a Tikiri, tama a Ahapa;
Ja Obadia Semajan poika, Galalin pojan, Jedutunin pojan, ja Berekia Asan poika, Elkanan pojan, joka asui Netophatilaisten kylissä.
Ko Oparia tama a Hemaia, tama a Karara, tama a Ierutunu, ko Perekia tama a Aha, tama a Erekana, i noho nei ki nga kainga koraha o nga Netopati.
Ja ovenvartiat olivat Sallum, Akkub, Talmon, Ahiman ja heidän veljensä: Sallum oli ylimmäinen.
Ko nga kaitiaki kuwaha, ko Harumu, ko Akupu, ko Taramono, ko Ahimana, me o ratou teina: ko Harumu te upoko;
Sillä he olivat tähän saakka vartioineet itäisellä puolella kuninkaan porttia: ne olivat ovenvartiat Levin poikain seassa.
Ko to ratou turanga i mua, kei te kuwaha o te kingi, kei te rawhiti: he kaitiaki kuwaha ratou i roto i nga ropu o nga tama a Riwai.
Ja Sallum Koren poika Ebjasaphin pojan, Koran pojan ja hänen veljensä hänen isänsä huoneesta, ne Korhilaiset, heidän virkansa menoissa, vartioitsemaan seurakunnan majan ovipieleen; ja heidän isänsä pitää vartioitseman Herran leirissä sisällekäymistä.
Na, ko Harumu tama a Kore, tama a Epiahapa, tama a Koraha, ratou ko ona teina o te whare o tona matua, ko nga Korahi, ko ratou nga rangatira o nga mahi e mahia ana, nga kaitiaki o nga kuwaha o te tapenakara: na, he rangatira o ratou matua no te ope a Ihowa, he kaitiaki ano no te tomokanga.
Mutta Pinehas Eleasarin poika oli ennen ollut heidän päämiehensä; sillä Herra oli hänen kanssansa.
Na ko Pinehaha tama a Ereatara to ratou rangatira i mua; a i a ia ano a Ihowa.
Ja Sakaria Meselemian poika oli vartia seurakunnan majan ovella.
Ko Hakaraia tama a Meheremia te kaitiaki o te kuwaha o te tapenakara o te whakaminenga.
Kaikki nämät olivat valitut ovea vartioitsemaan, kaksisataa ja kaksitoistakymmentä, jotka olivat luetut polviluvun jälkeen heidän kylissänsä. Ja David ja Samuel, näkiä, asettivat heitä virkaan heidän uskollisuudessansa,
Ko enei katoa i whiriwhiria nei hei kaitiaki mo nga kuwaha, e rua rau kotahi tekau ma rua. He mea whakapapa enei ki o ratou kainga ake; na Rawiri raua ko Hamuera matakite ratou i whakarite kia tuturu ki taua mahi.
Niin että he ja heidän lapsensa ottivat Herran huoneesta vaarin, seurakunnan majan huoneesta, että he sitä vartioitsivat.
I a ratou ko a ratou tama te mahi tirotiro i nga kuwaha o te whare o Ihowa, ara o te whare o te tapenakara i tenei tiakitanga, i tenei tiakitanga.
Ja ovenvartiat olivat asetetut neljää ilmaa kohden: itään, länteen, pohjaan ja etelään päin.
He kaitiaki kuwaha i nga taha e wha, whaka te rawhiti, whaka te hauauru, whaka te raki, whaka te tonga.
Mutta heidän veljensä olivat maakylissänsä, niin kuitenkin, että heidän piti tuleman sisälle seitsemäntenä päivänä, ja ajasta niin aikaan heidän tykönänsä oleman.
Na i whakaritea o ratou teina i o ratou kainga koraha kia haere mai i te takanga o nga ra e whitu, i ia wa, i ia wa, hei hoa mo ratou:
Sillä Leviläiset olivat uskotut olemaan neljäksi ylimmäiseksi ovenvartiaksi; ja he olivat myös kätkyin ja Herran huoneen tavarain päällä.
Ko nga tino kaitiaki tokowha hoki o te kuwaha, he Riwaiti nei ratou, he tuturu tonu ta ratou mahi, a ko ratou nga rangatira o nga ruma, o nga takotoranga taonga o te whare o te Atua.
Ja he olivat yötä Jumalan huoneen ympärillä; sillä heidän piti sitä vartioitseman, ja avajaman joka aamu.
He nohoanga hoki to ratou i nga taha o te whare o te Atua; ma ratou hoki te tiaki; ma ratou ano te uaki o nga tatau i tenei ata, i tenei ata.
Ja muutamat olivat heistä viran asetten päällä; sillä heidän piti ne kantaman ulos ja sisälle luvun jälkeen.
Ko etahi hoki o ratou ki te tiaki i nga oko mo te mahi; tatau ai ina kawea mai ki roto, tatau ai ano ina mauria ki waho.
Ja muutamat heistä olivat asetetut astiain ja pyhäin kaluin päälle, sämpyläjauhoin, viinan, öljyn, pyhän savun ja myös yrttein päälle.
I whakaritea hoki etahi o ratou hei tiaki mo nga oko, mo nga mea mahi katoa ano o te wahi tapu, mo te paraoa, mo te waina, mo te hinu, mo te parakihe, mo nga mea kakara.
Mutta muutamat pappein lapsista tekivät hyvin valmistettuja voiteita.
Ko etahi ano o nga tama a nga tohunga hei hanga i te hinu o nga mea kakara.
Ja Mattitjalle Leviläisistä, Sallumin Korhilaisten ensimäiselle pojalle oli uskottu mitä pannuissa valmistettiin.
Na, ko Matitia, ko tetahi o nga Riwaiti, ko te matamua a Harumu Korahi, ko tana mahi tuturu ko te tirotiro i nga mea i tunua ki te rihi.
Ja Kahatilaisista heidän veljistänsä olivat asetetut katsomusleipäin yli, että he niitä valmistaisivat joka sabbattina.
Na ko etahi o o ratou teina, o nga tama a nga Kohati, nga kaiwhakaaro ki te taro aroaro, kia oti te hanga i tenei hapati, i tenei hapati.
Nämät ovat veisaajat, Leviläisten isäin päämiehet vapaat heidän kammioissansa; sillä he olivat siellä askareissansa päivää ja yötä.
Ko nga kaiwaiata ano enei, ko nga upoko o nga whare o nga matua o nga Riwaiti, i noho ratou i roto i nga ruma, a i noho watea ratou i era atu mahi i ta ratou na mahi hoki ratou i te ao, i te po.
Nämät olivat ylimmäiset Leviläisten isät, päämiehet sukukunnissansa; he asuivat Jerusalemissa.
Na ko enei nga upoko o nga whare o nga matua o nga Riwaiti, ko nga upoko ano ratou i o ratou whakatupuranga: i noho enei ki Hiruharama.
Jegil Gibeonin isä asui Gibeonissa; hänen emäntänsä nimi oli Maeka,
I noho ano ki Kipeono te papa o Kipeono, a Teiere; ko te ingoa o tana wahine ko Maaka.
Ja hänen ensimäinen poikansa Abdon, Zur, Kis, Baal, Ner ja Nadab,
Na, ko tana matamua ko Aparono, ko Turu hoki, ko Kihi, ko Paara, ko Nere, ko Natapa;
Gedor, Ahio, Sakaria ja Miklot.
Ko Keroro, ko Ahio, ko Hakaraia, ko Mikiroto.
Mutta Miklot siitti Simeamin; jotka myös asuivat veljeinsä kohdalla, veljinensä Jerusalemissa.
Whanau ake ta Mikiroto, ko Himeana. I noho ano enei ki o ratou tuakana ki Hiruharama, ki te wahi e anga tonu ana ki o ratou tuakana.
Ja Ner siitti Kisin; Kis siitti Saulin; Saul siitti Jonatanin, Malkisuan, Abinadabin, Esbaalin.
Whanau ake ta Nere, ko Kihi; whanau ake ta Kihi, ko Haora; whanau ake ta Haora, ko Honatana, ko Marihihua, ko Apinarapa, ko Ehepaara.
Ja Meribbaal oli Jonatanin poika; ja Meribbaal siitti Miikan.
Ko te tama a Honatana, ko Meripaara: whanau ake ta Meripaara, ko Mika.
Miikan pojat olivat Piton, Melek ja Tahrea.
Na, ko nga tama a Mika; ko Pitono, ko Mereke, ko Taharea, ko Ahata.
Ahas siitti Jaeran; Jaera siitti Alemetin, Asmavetin ja Simrin; Simri siitti Motsan.
Whanau ake ta Ahata, ko Iaraha; whanau ake ta Iaraha ko Aremete, ko Atamawete, ko Timiri; whanau ake ta Timiri, ko Mota;
Motsa siitti Binejan; ja Rephaja oli hänen poikansa, Eleasa hänen poikansa, Atsel hänen poikansa.
Whanau ake ta Mota, ko Pinea; ko tana tama ko Repaia; ko tana tama ko Ereaha; ko tana tama ko Atere.
Ja Atselilla oli kuusi poikaa, ja nämät olivat heidän nimensä: Asrikam, Bokru, Ismael, Searia, Obadia ja Hanan: ne olivat Atselin pojat.
Na tokoono nga tama a Atere, ko o ratou ingoa enei; ko Atarikama, ko Pokeru, ko Ihimaera, ko Hearia, ko Oparia, ko Hanana: ko nga tama enei a Atere.