I Chronicles 29

Ja kuningas David sanoi koko joukolle: Salomon, yhden minun pojistani, on Jumala valinnut, joka vielä nuori ja heikko on, mutta työ on suuri; sillä ei se ole ihmisen asumasia, vaan Herran Jumalan.

I mea ano a Kingi Rawiri ki te whakaminenga katoa, Ko taku tama, ko Horomona, ko te mea kotahi i whiriwhiria nei e te Atua, he tamariki ia, he mea ngawari, he nui hoki te mahi; ehara hoki i te whare mo te tangata; engari mo Ihowa, mo te Atua.

Ja minä olen kaikesta voimastani valmistanut Jumalani huoneelle kultaa kultakaluiksi, hopiaa hopiaisiksi, vaskea vaskisiksi, rautaa rautaisiksi, puita puuaseiksi, ja onikin kiviä, kiinniliitetyitä rubineja, monen-pilkullisia kiviä, ja kaikkinaisia kalliita kiviä, ja marmorikiviä sangen paljon.

Na kua whakapaua nei e ahau oku uaua ki te mahi mea mai mo te whare o toku Atua, te koura mo nga mea koura, te hiriwa mo nga mea hiriwa, te parahi mo nga mea parahi, te rino mo nga mea rino, te rakau mo nga mea rakau, nga kohatu onika, nga kohatu e whakanohoia ana, nga kohatu kanapa, me nga mea kakano whakauru, nga kohatu utu nui katoa, me nga kohatu mapere, tona tini.

Ja olen vielä antanut hyvästä tahdostani Jumalani huoneesen mitä minun omani on, kultaa ja hopiaa, ylitse sen kaiken, minkä minä olen valmistanut pyhän huoneesen:

Tenei ano etahi, he pai tonu hoki noku ki te whare o toku Atua: naku ake tenei, he koura, he hiriwa ka hoatu nei mo te whare o toku Atua, hei tapiri mo nga mea katoa kua oti nei i ahau te mahi mai mo te whare tapu,

Kolmetuhatta leiviskää ophirin kultaa ja seitsemäntuhatta leiviskää puhdasta hopiaa, silata huonetten seiniä,

Ata, e toru mano taranata koura, no te koura o Opira, e whitu mano taranata hiriwa, he mea parakore, hei kopaki mo nga taha o nga whare:

Kultaa kultaisiin, ja hopiaa hopiaisiin ja kaikkinaisiin töihin, tekiäin käden kautta. Ja kuka on hyväntahtoinen täyttämään kättänsä tänäpänä Herralle?

Ko te koura mo nga mea koura, ko te hiriwa mo nga mea hiriwa, mo nga mea katoa, e mahia e nga ringa o nga kaimahi. Na ko wai e hihiko ana inaianei ki te tapae i a ia ma Ihowa?

Niin isäin päämiehet ja Israelin sukukuntain päämiehet, niin myös tuhanten ja satain päämiehet, ja kuninkaan töiden päämiehet olivat hyväntahtoiset,

Na hihiko tonu nga rangatira o nga whare o nga matua, me nga rangatira o nga iwi o Iharaira, nga rangatira o nga mano, o nga rau, ratou ko nga rangatira o te mahi a te kingi.

Ja antoivat Jumalan huoneen palvelukseen viisituhatta leiviskää kultaa, ja kymmenentuhatta kultapenninkiä , ja kymmenentuhatta leiviskää hopiaa, kahdeksantoistakymmentä tuhatta leiviskää vaskea, ja satatuhatta leiviskää rautaa.

A homai ana e ratou mo te mahi ki te whare o te Atua he koura e rima mano taranata, tekau mano tarami, he hiriwa kotahi tekau mano taranata, he parahi kotahi tekau ma waru mano taranata, he rino kotahi rau mano taranata.

Ja joiden tyköä kiviä löydettiin, ne he antoivat Herran huoneen tavaroihin, Jehielin Gersonilaisen käden alle.

Na, ko te hunga i kitea nei ki a ratou he kohatu pai, homai ana e ratou ki roto ki nga taonga o te whare o Ihowa, ara ki te ringa o Tehiere Kerehoni.

Ja kansa iloitsi, että he niin hyvästä tahdosta antoivat; sillä he antoivat Herralle vaasta sydämestä, vapaasta tahdostansa. Ja kuningas David oli myös sangen suuresti iloissansa.

Na ka koa te iwi, i a ratou i hihiko nei ki te tapae noa; he tapatahi hoki te ngakau i hihiko ai ratou ki ta Ihowa, mahi: nui atu hoki te koa i koa ai a Kingi Rawiri.

Ja David kiitti Herraa kaiken kansan edestä ja sanoi: kiitetty ole sinä Herra, Israelin meidän isämme Jumala ijankaikkisesta ijankaikkiseen!

Na ka whakapai a Rawiri i a Ihowa i te tirohanga a te whakaminenga katoa. I mea a Rawiri, Kia whakapaingia koe, e Ihowa, e te Atua o to matou matua, o Iharaira, he mea no tua whakarere a ake tonu atu.

Sillä sinun, Herra, on suuruus, ja voima, ja kunnia, ja voitto, ja kiitos; sillä kaikki, mitä taivaassa ja maan päällä on, se on sinun. Sinun Herra on valtakunta, ja sinä olet korotettu kaikkein päämiesten ylitse.

Nou hoki, e Ihowa, te nui, te mana, te kororia, te wikitoria, te honore; nou nga mea katoa i te rangi, i te whenua; nou te rangatiratanga, e Ihowa; he tiketike noa ake hoki koe, hei upoko mo te katoa.

Rikkaus ja kunnia ovat sinun edessäs, ja sinä hallitset kaikki kappaleet, ja sinun kädessäs on väki ja voima: sinun kädessäs on kaikki suureksi ja väkeväksi tehdä.

Nau nga taonga, me te honore, ko koe hoki hei kingi mo te katoa; kei tou ringa te kaha me te mana; ma tou ringa ano e homai te nui, te kaha, mo te katoa.

Ja nyt meidän Jumalamme! me kiitämme sinua, ja ylistämme sinun kunnias nimeä.

Na, tenei matou, e to matou Atua, te whakawhetai nei ki a koe, te whakamoemiti nei ki tou ingoa kororia.

Sillä mikä minä olen, ja mikä on minun kansani, että me olemme niin paljon voineet antaa hyvällä mielellä, niinkuin se nyt tapahtuu? sillä se on kaikki sinulta tullut, ja sinun kädestäs olemme me antaneet sinulle sen.

Ko wai oti ahau, a he aha toku iwi, i whai kaha ai matou, i penei ai te hihiko? nau hoki te katoa, nou ano hoki ta matou ka hoatu nei ki a koe.

Sillä me olemme muukalaiset ja oudot sinun edessäs, niinkuin kaikki meidän isämmekin: meidän ikämme on maan päällä niinkuin varjo, ja ei täällä ole yhtään viipymystä.

He manene hoki matou i tou aroaro, he noho noa iho, he pera me o matou matua; rite tonu ki te atarangi o matou ra i runga i te whenua; kahore hoki he tuturutanga.

Herra meidän Jumalamme! kaikki tämä kalun paljous, jonka me olemme valmistaneet sinun pyhälle nimelles rakentaa huonetta, se on kaikki tullut sinun kädestäs, ja ne ovat kaikki sinun.

E Ihowa, e to matou Atua, ko tenei puranga katoa kua pae nei i a matou hei hanga i tetahi whare mou, mo tou ingoa tapu, na tou ringa enei, nau hoki te katoa.

Minun Jumalani! minä tiedän, ettäs tutkistelet sydämen ja tahdot vakuutta. Sentähden olen myös minä kaikki nämät yksivakaisesta sydämestä antanut vapaalla mielellä. Ja minä näin nyt ilolla tämän sinun kansas, joka tässä on, että se on hyvällä mielellä sinulle antanut.

E mohio ana hoki ahau, e toku Atua, e whakamatauria ana te ngakau e koe, e manako ana hoki koe ki te tika. Ko ahau nei, he tika toku ngakau i meatia noatia mai ai e ahau enei mea katoa; a tenei ahau te koa nei i toku kitenga i tau iwi i konei e hihiko ana ki tau mahi.

Herra meidän isäimme Abrahamin, Isaakin ja Israelin Jumala! pidä ijankaikkisesti tämänkaltainen mieli ja tahto kansas sydämessä, ja valmista heidän sydämensä sinun tykös.

E Ihowa, e te Atua o Aperahama, o Ihaka, o Iharaira, o o matou matua, kia mau tenei ake nei, ake nei, i roto i nga tokonga ake o nga whakaaro o te ngakau o tau iwi, whakaangahia hoki o ratou ngakau ki a koe.

Ja pojalleni Salomolle anna täydellinen sydän pitämään sinun käskys, todistukses ja säätys, niin että hän ne kaikki tekis ja rakentais tämän asuinsian, jonka minä olen valmistanut.

Ki taku tama hoki, ki a Horomona, homai he ngakau tapatahi, kia puritia ai e ia au whakahau, au whakaaturanga, au tikanga, kia oti katoa i a ia; kia hanga hoki te whare, mo reira nei nga mea kua pae nei i ahau.

Ja David sanoi kaikelle kansalle: kiittäkäät Herraa teidän Jumalaanne! ja kaikki kansa kiitti Herraa isäinsä Jumalaa, kumarsivat ja rukoilivat Herraa ja kuningasta,

Na ka mea a Rawiri ki te whakaminenga katoa, Tena, whakapaingia a Ihowa, to koutou Atua. Na kei te whakapai te whakaminenga katoa ki a Ihowa, ki te Atua o o ratou matua, tuohu ana ratou, piko ana ki a Ihowa, ki te kingi hoki.

Ja he uhrasivat Herralle uhrin, ja toisena päivänä uhrasivat he polttouhrin Herralle, tuhannen mullia, tuhannen oinasta, tuhannen karitsaa, ja heidän juomauhrinsa, ja monta muuta uhria kaiken Israelin edessä.

I patu whakahere ano ratou ki a Ihowa, i whakaeke i nga tahunga tinana ki a Ihowa i te aonga ake o taua ra; kotahi mano puru, kotahi mano hipi toa, kotahi mano reme, me nga ringihanga, me nga patunga tapu, tona tini, hei mea mo Iharaira katoa.

Ja he söivät ja joivat sinä päivänä sangen suurella ilolla Herran edessä, ja tekivät Salomon Davidin pojan toisen kerran kuninkaaksi ja voitelivat hänen Herralle hallitsiaksi ja Zadokin papiksi.

Na kai ana ratou, inu ana i te aroaro o Ihowa i taua ra, he nui te koa. A ka tuaruatia ta ratou whakakingi i a Horomona tama a Rawiri; whakawahia ana ia ki a Ihowa, hei rangatira; ko Haroko hoki hei tohunga.

Ja niin Salomo istui Herran istuimelle kuninkaaksi isänsä Davidin siaan, ja oli onnellinen; ja koko Israel oli hänelle kuuliainen.

Katahi ka noho a Horomona ki te torona o Ihowa, hei kingi i muri i tona papa, i a Rawiri, a kake ana; rongo tonu ano ki a ia a Iharaira katoa.

Niin myös kaikki päämiehet ja voimalliset, ja kaikki kuningas Davidin lapset antoivat itsensä kuningas Salomon alle.

Na, ko nga rangatira katoa, me nga marohirohi, me nga tama katoa a Kingi Rawiri, ngawari noa iho ratou ki te kingi, ki a Horomona.

Ja Herra teki Salomon enemmin ja enemmin suuremmaksi kaiken Israelin edessä, ja antoi hänelle kuuluisan valtakunnan, jonkakaltaista ei yhdelläkään kuninkaalla Israelissa hänen edellänsä ole ollut.

A whakanuia rawatia ake a Horomona e Ihowa i te tirohanga a Iharaira katoa, homai ana ki a ia he kororia hingi, kahore nei he rite i nga kingi katoa o Iharaira i mua i a ia

Ja niin oli David, Isain poika, koko Israelin kuningas.

Heoi ko Rawiri tama a Hehe te kingi o Iharaira katoa.

Mutta aika, jonka hän oli Israelin kuninkaana, oli neljäkymmentä ajastaikaa. Hebronissa hän hallitsi seitsemän ajastaikaa ja Jerusalemissa kolmeneljättäkymmentä.

Na, ko nga ra i kingi ai ia ki te Iharaira, e wha tekau tau; e whitu nga tau i kingi ai ia ki Heperona, e toru tekau ma toru nga tau i kingi ai ki Hiruharama.

Ja hän kuoli hyvällä ijällä, ravittuna elämästä, rikkaudesta ja kunniasta; ja hänen poikansa Salomo tuli kuninkaaksi hänen siaansa.

Na ka mate ia, he pai tona koroheketanga, hira tonu ona ra, ona taonga, tona kororia; a ko tana tama, ko Horomona te kingi i muri i a ia.

Mutta kuningas Davidin teot ensimäiset ja viimeiset, katso, ne ovat kirjoitetut näkiän Samuelin teoissa, ja prophetan Natanin teoissa, ja näkiän Gadin teoissa,

Na, ko nga mahi a Kingi Rawiri, o mua, o muri, nana, kua oti te tuhituhi ki nga kupu a Hamuera matakite, ki nga kupu ano a Natana poropiti, ki nga kupu ano hoki a Kara matakite,

Kaiken hänen valtakuntansa, väkevyytensä ja aikainsa kanssa, jotka hänen ja Israelin, ja kaikkein maan valtakuntain aikana kuluneet ovat.

Me tona kingitanga katoa, me tona maia, me nga wa i a ia, i a Iharaira, i nga rangatiratanga katoa o nga whenua.