I Chronicles 15

Ja hän rakensi itsellensä huoneita Davidin kaupunkiin, ja valmisti sian Jumalan arkille, ja valmisti sille majan.

Na ka hanga e Rawiri etahi whare mona ki te pa o Rawiri; i whakapaia ano e ia he wahi, i whakatu teneti hoki mo te aaka a te Atua.

Silloin sanoi David: ei yhdenkään pidä kantaman Jumalan arkkia, vaan Leviläiset; sillä Herra on heidät valinnut kantamaan Jumalan arkkia ja palvelemaan häntä ijankaikkisesti.

Katahi a Rawiri ka mea, E kore e pai kia kawea te aaka a te Atua e tetahi atu, engari ma nga Riwaiti; ko ratou hoki ta Ihowa i whiriwhiri ai hei mau i te aaka a te Atua, hei mahi hoki ki a ia i nga wa katoa.

Sentähden kokosi David koko Israelin Jerusalemiin, kantamaan Herran arkkia ylös siihen paikkaan, jonka hän hänelle valmistanut oli.

Na ka huihuia e Rawiri a Iharaira katoa ki Hiruharama, ki te kawe i te aaka a Ihowa ki tona wahi i whakapaia ra e ia mona.

Ja David antoi myös tulla kokoon Aaronin lapset ja Leviläiset:

I huihuia ano e Rawiri nga tama a Arona ratou ko nga Riwaiti;

Kahatin lapsista päämiehen Urielin, sadan ja kahdenkymmenen veljensä kanssa;

O nga tama a Kohata; ko Uriere, ko te rangatira, ratou ko ona teina kotahi rau e rua tekau:

Merarin lapsista päämiehen Asajan, kahdensadan ja kahdenkymmenen veljensä kanssa;

O nga tama a Merari; ko Ahaia, ko te rangatira, ratou ko ona teina e rua rau e rua tekau:

Gersomin lapsista päämiehen Joelin, sadan ja kolmenkymmenen veljensä kanssa;

O nga tama a Kerehoma; ko Hoera, ko te rangatira, ratou ko ona teina kotahi rau e toru tekau:

Elitsaphanin lapsista päämiehen Semajan, kahdensadan veljensä kanssa;

O nga tama a Eritapana; ko Hemaia, ko te rangatira, ratou ko ona teina e rua rau:

Hebronin lapsista päämiehen Elielin, kahdeksankymmenen veljensä kanssa;

O nga tama a Heperona; ko Eriere, ko te rangatira, ratou ko ona teina e waru tekau:

Ussielin lapsista päämiehen Amminadabin, sadan ja kahdeksantoistakymmenen veljensä kanssa.

O nga tama a Utiere; ko Aminarapa, ko te rangatira, ratou ko ona teina kotahi rau kotahi tekau ma rua.

Ja David kutsui papit Zadokin ja Abjatarin, ja Leviläiset, Urielin, Asajan, Joelin, Semajan, Elielin ja Amminadabin,

I karangatia ano e Rawiri a Haroko raua ko Apiatara, nga tohunga, ratou ko nga Riwaiti, ko Uriere, ko Ahaia, ko Hoera, ko Hemaia, ko Eriere, ko Aminarapa,

Ja sanoi heille: te kuin olette isäin päämiehet Leviläisten seassa, pyhittäkäät teitänne veljeinne kanssa kantamaan ylös Herran Israelin Jumalan arkkia siihen siaan, jonka minä hänelle valmistanut olen.

I mea ia ki a ratou, Ko koutou nga rangatira o nga whare o nga matua o nga Riwaiti: whakatapua koutou, koutou ko o koutou teina; ma koutou hoki e kawe te aaka a Ihowa, a te Atua o Iharaira ki te wahi i whakapaia e ahau mona.

Sillä ennen kuin ette läsnä olleet, teki Herra meidän Jumalamme raon meissä, ettemme häntä etsineet, niinkuin meidän tekemän piti.

No te mea hoki ehara i a koutou i kawe i te tuatahi, no reira i torere mai ai a Ihowa, to tatou Atua ki a tatou, no te mea kihai i rite ki te tikanga ta tatou rapu i a ia.

Niin papit ja Leviläiset pyhittivät itsensä Herran Israelin Jumalan arkkia kantamaan.

Heoi kei te whakatapu nga tohunga me nga Riwaiti i a ratou, kia kawea ai e ratou te aaka a Ihowa, a te Atua o Iharaira.

Ja Leviläisten pojat kantoivat Jumalan arkin, niinkuin Moses Herran sanan jälkeen käskenyt oli, olallansa korennoilla, jotka siinä olivat.

Na ka amohia e nga tama a nga Riwaiti te aaka a te Atua, ka pera me ta Mohi i whakahau ai, me ta Ihowa i korero ai; ko nga amo i runga i o ratou pokohiwi.

Ja David sanoi Leviläisten päämiehille, että he asettaisivat veljistänsä veisaajia harpuilla, psaltareilla, kanteleilla ja symbaleilla, niin että he olisivat kuultut veisaavan korkialla äänellä ilon kanssa.

I korero ano a Rawiri ki nga rangatira o nga Riwaiti kia whakaritea o ratou teina hei kaiwaiata i runga i nga mea waiata, i nga hatere, i nga hapa, i nga himipora, he mea e rangona, he reo koa hoki e whakaarahia ana e ratou.

Niin Leviläiset asettivat Hemanin Joelin pojan ja hänen veljistänsä Asaphin Berekian pojan, ja Merarin pojista heidän veljistänsä Etanin Kusajan pojan,

Na ka whakaritea e nga Riwaiti, ko Hemana tama a Hoera; o ona teina hoki ko Ahapa tama a Perekia; o o ratou teina, o nga tama a Merari ko Etana tama a Kuhaia;

Ja heidän kanssansa heidän veljensä toisesta vuorosta, Sakarian, Benin, Jaeselin, Semiramotin, Jehielin, Unnin, Eliabin, Benajan, Maesejan, Mattitjan, Eliphelehun, Miknejan, Obededomin ja Jeielin, ovenvartiat.

O o ratou teina, nga tuarua, hei hoa mo ratou, ko Hakaraia, ko Pene, ko Taatiere, ko Hemiramoto, ko Tehiere, ko Uni, ko Eriapa, ko Penaia, ko Maaheia, ko Matitia, ko Eriperehe, ko Mikineia, ko Opereeroma, ko Teiere; he kaitiaki kuwaha ratou.

Sillä Heman, Asaph ja Etan olivat veisaajat vaskisymbaleilla, helistäin heliällä äänellä;

Na whakaritea ana ko nga kaiwaiata, ko Hemana, ko Ahapa, ko Etana, hei whakatangi i nga himipora parahi;

Mutta Sakaria, Ussiel, Semiramot, Jehiel, Unni, Eliab, Maesia ja Benaja psaltarilla alamotin päällä;

Na ko Hakaraia, ko Atiere, ko Hemiramoto, ko Tehiere, ko Uni, ko Eriapa, ko Maaheia, ko Penaia, he mea i runga i nga hatere, he mea Aramoto;

Vaan Mattitja ja Eliphelehu ja Mikneja, ja Obededom, Jeiel ja Ahasia veisasivat kahdeksan kielisillä kanteleilla heidän edellänsä.

A ko Matitia, ko Eriperehe, ko Mikineia, ko Opereeroma, ko Teiere, ko Atatia, i runga i nga hapa, he mea Heminiti, hei whakarewa.

Mutta Kenania Leviläisten päämies, veisumestari, piti neuvoman heitä ylhäisesti veisaamaan; sillä hän oli sangen taitava.

Na ko Kenania ano, ko te upoko a nga Riwaiti, hei whakahua: i whakaako ano ia ki te whakahua waiata; he mohio hoki ia.

Ja Berekia ja Elkana olivat arkin ovenvartiat.

Ko Perekia raua ko Erekana nga kaitiaki tatau mo te aaka.

Mutta papit Sebania, Josaphat, Netaneel, Amasai, Sakaria, Benaja ja Elieser soittivat basunilla Jumalan arkin edessä; ja Obededom ja Jehija olivat arkin ovenvartiat.

Ko nga tohunga ano, ko Hepania, ko Iohapata, ko Netaneere, ko Amahai, ko Hakaraia, ko Penaia, ko Erietere, hei whakatangi i nga tetere ki mua i te aaka a te Atua; a ko Opereeroma raua ko Iahia nga kaitiaki tatau mo te aaka.

Niin meni David ja Israelin vanhimmat ja tuhanten päämiehet noutamaan Herran liitonarkkia Obededomin huoneesta ilolla.

Na haere ana a Rawiri ratou ko nga kaumatua o Iharaira, ko nga rangatira o nga mano ki te kawe i te aaka o te kawenata a Ihowa i te whare o Opereeroma i runga i te koa.

Ja koska Jumala autti Leviläisiä, jotka kantoivat Herran liitonarkkia, uhrasivat he seitsemän mullia ja seitsemän oinasta.

A, ka awhina te Atua i nga Riwaiti, na ratou nei i amo te aaka o te kawenata a Ihowa, na ka patua e ratou te whakahere, e whitu nga puru, e whitu nga hipi toa.

Ja David oli puettu liinavaatteella, ja kaikki Leviläiset, jotka arkkia kantoivat, ja veisaajat, ja Kenania veisumestari veisaajain kanssa; oli myös Davidin yllä liinainen päällisvaate.

Na, he koroka rinena pai te kakahu o Rawiri, o nga Riwaiti katoa i amohia ai te aaka, o nga kaiwaiata, o Kenainia ano, o te rangatira o te waiata, me nga kaiwaiata hoki. He epora rinena ano to Rawiri.

Niin saatti koko Israel Herran liitonarkin ilolla, basunain, trometein, heliäin symbalein, psaltarein ja kantelein kanssa.

Na kei te kawe a Iharaira katoa i te aaka o te kawenata a Ihowa, me te mahama ano ratou, me te tangi ano te koronete, te tetere, te himipora: paku ana te rongo o nga hatere, o nga hapa.

Kuin Herran liitonarkki tuli Davidin kaupunkiin, katsoi Mikal Saulin tytär akkunasta ja näki Davidin hyppäävän ja soittavan, niin hän katsoi hänen sydämessänsä ylön.

Na, i te taenga o te aaka o te kawenata a Ihowa ki te pa o Rawiri, ka titiro atu a Mikara tamahine a Haora i te matapihi, ka kite i a Kingi Rawiri e kanikani ana, e takaro ana: na ka whakahawea ki a ia i roto i tona ngakau.