Proverbs 7

Poikani! kätke minun sanani, ja pidä tykönäs minun käskyni.

Anaka, tandremo ny teniko, Ary raketo ao aminao ny didiko.

Ota vaari minun käskyistäni, niin sinä elää saat, ja minun laistani, niinkuin silmäs terästä.

Tandremo ny didiko, dia ho velona ianao; Ary tandremo toy ny anakandriamasonao ny lalàko.

Sido ne sormiis, kirjoita ne sydämes tauluun.

Afehezo eo amin'ny rantsan-tananao izy, Soraty ao amin'ny fonao tahaka ny amin'ny vato fisaka izy.

Sano viiisaudelle: sinä olet sisareni, ja kutsu toimi ystäväkses,

Ny fahendrena dia ilazao hoe: Anabaviko ianao; Ary ny fahafantarana dia antsoy hoe: Sakaiza mahazatra ianao;

Että hän sinua varjelis muukalaisesta vaimosta, ja vieraasta, jonka sanat sileät ovat.

Mba hiarovana anao amin'ny vehivavy jejo, Dia amin'ny vahiny janga izay manao teny mandrobo.

Sillä minä kurkistelin huoneeni akkunasta läpi häkin.

Fa teo amin'ny varavarankelin'ny tranoko, Dia teo amin'ny makarakara, no nitsirihako,

Ja näin tyhmän nuorukaisen taitamattomain seassa, ja äkkäsin hänen poikain joukossa;

Ka nahita anankiray tamin'ny kely saina aho, Eny, nandinika ny tovolahy aho ka nahita zazalahy anankiray tsy ampy saina,

Joka käveli kaduilla hänen nurkkainsa taitse, ja asteli sitä tietä, joka meni hänen huoneeseensa.

Izay nandeha tamin'ny lalana akaikin'ny zoron-tranon'ny vehivavy janga Sy nizotra nankany an-tranony,

Hämärissä, kuin päivä ehtoolla oli, ja jo yö ja pimiä tuli:

Nony takariva ilay somambisamby iny Sy tamin'ny alina efa maizina dia maizina.

Ja katso, häntä kohtasi vaimo porton vaatteilla, kavala,

Dia, indro, nisy vehivavy nitsena azy Sady manao fitafin'ny janga no mifetsy am-po,

Tuima ja hillimätöin, jonka jalat ei pysyneet huoneessansa.

Sady vavàna no maditra, Tsy mahajanona ao an-tranony ny tongony;

Nyt on hän ulkona, nyt kaduilla, ja väijyy joka nurkassa.

Fa vetivety mby eny an-dalam-be izy, ary vetivety mby eny an-tsena, Ary mamitsaka eny an-joron-trano rehetra eny izy.

Hän otti hänen kiinni, ja suuta antoi hänen ja sanoi häpeemättä:

Ka dia nisavika ilay tovolahy izy ka nanoroka azy Sady nisolantsolana taminy ka nilaza hoe:

Minä olen tehnyt kiitosuhrin, ja olen tätäpänä täyttänyt lupaukseni:

Efa nivoady hanatitra fanati-pihavanana aho; Ary androany no nanefako ny voadiko.

Sentähden olen minä tullut sinua vastaan, varhain sinua etsimään, ja olen nyt sinut löytänyt.

Koa dia nivoaka hitsena anao aho, Mba hitady fatratra ny tarehinao, ka dia nahita anao tokoa.

Minä olen koreasti valmistanut vuoteeni Egyptin kirjavalla vaatteella,

Ny fandriako efa nasiako firakotra tsara, Dia lambam-pandriana misoratsoratra voafoly hatrany Egypta.

Ja olen hyvänhajuiseksi tehnyt kammioni mirhamilla, aloella ja kanelilla.

Efa norarahako zava-manitra ny fandriako, Dia miora sy hazomanitra ary havozo manitra.

Tule, harjoittakaamme kyllin hekumaa aamuun asti, ja huvitelkaammme meitämme keskenämme rakkaudella.

Andeha, aoka isika hivoky fitia ambara-pahamarain'ny andro, Aoka ho feno fahafinaretana amin'ny fitiavana isika.

Sillä mies ei ole kotona: hän on pitkälle matkalle mennyt.

Fa tsy ao an-trano ny lehilahy, Fa lasa nivahiny lavitra izy;

Hän on ottanut rahasäkin myötänsä, ja tulee kotia äsken määrätyllä päivällä.

Ny kitampom-bola dia nentiny any an-tànany, Ka tsy mbola hody izy mandra-pahafenon'ny volana.

Ja niin hän houkutteli monelöla sanalla, ja vaati häntä makialla puheella.

Tamin'ny teny maro no nampanekeny azy, Tamin'ny fandroboan'ny molony no nitaomany azy,

Hän meni hänen kanssansa nopiasti, niinkuin teurastettava härkä, ja niinkuin jalkapuuhun, jolla tyhmät rangoitaan.

Ka dia nandeha nanaraka azy niaraka tamin'izay ilay zatovo, Tahaka ny omby entina hovonoina, Ary tahaka ny adala hogadrana,

Siihenasti kuin hän nuolilla ampuu hänen maksansa lävitse: ja niinkuin lintu itsensä kiiruhtaa paulaan, ja ei tiedä sitä hengellensä vaaralliseksi.

Ambara-piboroaky ny lefom-pohy amin'ny atiny, Ary tahaka ny vorona mipaoka ny fandrika, Fa tsy fantany hahafaty ny ainy izany.

Niin kuulkaat siis minua, minun lapseni, ja ottakaat vaari minun suuni sanoista.

Koa mihainoa ahy ianareo, anaka, Ary tandremo ny teny aloaky ny vavako.

Älköön sydämes poiketko hänen tiellensä: älä salli sinuas vietellä hänen retkillensä.

Aoka tsy hivily ho any amin'ny lalany ny fonareo, Ary aza mania ho amin'ny alehany.

Sillä hän on monta haavoittanut ja langettanut, ja kaikkinaiset voimalliset ovat häneltä tapetut.

Fa betsaka no naripany ka maty; Ary maro be no efa matiny.

Hänen huoneensa ovat helvetin tiet, jotka menevät alas kuoleman kammioihin.

Ny tranony dia lalana mankany amin'ny fiainan-tsi-hita, Eny, midina ho any amin'ny efi-tranon'ny fahafatesana.