Psalms 17

Davidin rukous. Kuule, Herra, oikeutta, havaitse minun huutoni, ota vaari minun rukouksestani, joka ei viekkaasta suusta lähde.

Hear the right, O LORD, attend unto my cry, give ear unto my prayer, that goeth not out of feigned lips.

Puhu sinä minun asiassani, ja sinun silmäs katsokaan oikeutta.

Let my sentence come forth from thy presence; let thine eyes behold the things that are equal.

Sinä koettelet minun sydämeni, ja etsiskelet sitä yöllä, ja tutkit minua, ja et mitään löydä; minä olen aikonut, ettei minun suuni missäkään riko.

Thou hast proved mine heart; thou hast visited me in the night; thou hast tried me, and shalt find nothing; I am purposed that my mouth shall not transgress.

Minä varjelen minuni sinun huultes sanoissa, ihmisten töistä, murhaajan tiellä.

Concerning the works of men, by the word of thy lips I have kept me from the paths of the destroyer.

Hallitse minun käyntöni poluillas, ettei minun askeleeni liukahtaisi.

Hold up my goings in thy paths, that my footsteps slip not.

Minä huudan sinua, ettäs, Jumala, minua kuulisit: kallista korvas minun puoleeni, kuule minun puheeni.

I have called upon thee, for thou wilt hear me, O God: incline thine ear unto me, and hear my speech.

Osoita ihmeellinen hyvyytes, sinä niiden vapahtaja, jotka sinuun uskaltavat, niitä vastaan, jotka sinun oikiaa kättäs vastaan ovat.

Shew thy marvellous lovingkindness, O thou that savest by thy right hand them which put their trust in thee from those that rise up against them.

Varjele minua niinkuin silmäterää: suojele minua siipeis varjon alla.

Keep me as the apple of the eye, hide me under the shadow of thy wings,

Jumalattomista, jotka minua hävittävät, vihollisistani, jotka minun sieluuni piirittävät.

From the wicked that oppress me, from my deadly enemies, who compass me about.

Heidän lihavansa yhtä pitävät: he puhuvat suullansa ylpiästi.

They are inclosed in their own fat: with their mouth they speak proudly.

Kuhunka me menemme, niin he meitä piirittävät: siihen he silmänsä tarkoittavat meitä kukistaaksensa maahan,

They have now compassed us in our steps: they have set their eyes bowing down to the earth;

Niinkuin jalopeura saalista himoitsee, niinkuin nuori jalopeura, joka luolasta väijyy.

Like as a lion that is greedy of his prey, and as it were a young lion lurking in secret places.

Nouse, Herra, ennätä hänen kasvonsa, ja polje häntä; vapahda minun sieluni miekallas jumalattomista,

Arise, O LORD, disappoint him, cast him down: deliver my soul from the wicked, which is thy sword:

Sinun kädelläs ihmisistä, Herra, tämän maailman ihmisistä, joiden osa on tässä elämässä, ja joiden vatsan sinä täytät tavarallas: heidän lapsensa ravitaan, ja he jättävät tähteensä lapsukaisillensa.

From men which are thy hand, O LORD, from men of the world, which have their portion in this life, and whose belly thou fillest with thy hid treasure: they are full of children, and leave the rest of their substance to their babes.

Mutta minä saan nähdä sinun kasvos vanhurskaudessa: minä ravitaan herättyäni sinun kuvas jälkeen.

As for me, I will behold thy face in righteousness: I shall be satisfied, when I awake, with thy likeness.