Psalms 91

Joka Korkeimman varjeluksessa istuu ja Kaikkivaltiaan varjossa oleskelee,

Chi dimora nel ritiro dell’Altissimo alberga all’ombra dell’Onnipotente.

Hän sanoo Herralle: minun toivoni ja linnani, minun Jumalani, johon minä uskallan.

Io dico all’Eterno: Tu sei il mio rifugio e la mia fortezza, il mio Dio, in cui confido!

Sillä hän pelastaa sinun väijyjän paulasta, ja vahingollisesta ruttotaudista.

Certo egli ti libererà dal laccio dell’uccellatore e dalla peste mortifera.

Hän sulillansa sinua varjoo, ja sinun turvas on hänen siipeinsä alla: hänen totuutensa on keihäs ja kilpi;

Egli ti coprirà con le sue penne, e sotto le sue ali troverai rifugio. La sua fedeltà ti è scudo e targa.

Ettes pelkäisi yön kauhistusta, ja nuolia, jotka päivällä lentävät,

Tu non temerai lo spavento notturno, né la saetta che vola di giorno,

Sitä ruttoa, joka pimeässä liikkuu, ja sairautta, joka puolipäivänä turmelee.

né la peste che va attorno nelle tenebre, né lo sterminio che infierisce in pien mezzodì.

Vaikka tuhannen lankeisi sivullas, ja kymmenentuhatta sinun oikiallas, niin ei se sinuun satu.

Mille te ne cadranno al fianco, e diecimila alla destra; ma tu non ne sarai colpito.

Ja tosin sinun pitää silmilläs näkemän ja katsoman, kuinka jumalattomille kostetaan.

Solo contemplerai coi tuoi occhi e vedrai la retribuzione degli empi.

Sillä Herra on sinun toivos, ja Ylimmäinen on sinun turvas.

Poiché tu hai detto: O Eterno, tu sei il mio rifugio; tu hai preso l’Altissimo per il tuo asilo,

Ei sinua pidä mikään paha kohtaaman, ja ei yhtään vaivaa pidä sinun majaas lähestymän.

male alcuno non ti coglierà, né piaga alcuna s’accosterà alla tua tenda.

Sillä hän on antanut käskyn enkeleillensä sinusta, että he kätkevät sinua kaikissa teissäs,

Poiché egli comanderà ai suoi angeli di guardarti in tutte le tue vie.

Että he kantavat sinua käsissä, ettes jalkaas kiveen loukkaisi.

Essi ti porteranno in palma di mano, che talora il tuo piè non urti in alcuna pietra.

Sinä käyt jalopeuran ja kyykäärmeen päällä, ja tallaat nuoren jalopeuran ja lohikäärmeen.

Tu camminerai sul leone e sull’aspide, calpesterai il leoncello e il serpente.

Että hän minua halasi, niin minä hänen päästän: hän tuntee minun nimeni, sentähden minä varjelen häntä.

Poich’egli ha posta in me la sua affezione, io lo libererò; lo leverò in alto, perché conosce il mio nome.

Hän avuksihuutaa minua, sentähden minä kuulen häntä; hänen tykönänsä olen minä tuskassa; siitä minä hänen tempaan pois ja saatan hänen kunniaan.

Egli m’invocherà, ed io gli risponderò; sarò con lui nella distretta; lo libererò, e lo glorificherò.

Minä ravitsen hänen pitkällä ijällä, ja osoitan hänelle autuuteni.

Lo sazierò di lunga vita, e gli farò vedere la mia salvezza.