Psalms 55

Davidin opetus, edelläveisaajalle, kanteleilla. Jumala, kuule minun rukoukseni, ja älä peitä sinuas minun rukoukseni edestä.
Per il Capo de’ musici. Per strumenti a corda. Cantico di Davide. Porgi orecchio alla mia preghiera o Dio, e non rifiutar di udir la mia supplicazione.
Ota minusta vaari ja kuule minua; että minä surkeasti valitan rukouksissani ja parun;
Attendi a me, e rispondimi; io non ho requie nel mio lamento, e gemo,
Että vihamies niin huutaa, ja jumalatoin ahdistaa; sillä he kääntävät valheen minun päälleni, ja asettavat itsensä vihassansa minua vastaan.
per la voce del nemico, per l’oppressione dell’empio; poiché mi gettano addosso delle iniquità e mi perseguitano con furore.
Minun sydämeni vapisee minussa, ja kuoleman pelko lankesi minun päälleni.
Il mio cuore spasima dentro di me e spaventi mortali mi son caduti addosso.
Pelko ja vavistus tulivat minun päälleni, ja kauhistus peitti minun.
Paura e tremito m’hanno assalito, e il terrore mi ha sopraffatto;
Ja minä sanoin: jospa minulla olisi siivet niinkuin mettisellä, että minä lentäisin, ja (joskus) lepäisin!
onde ho detto: Oh avess’io delle ali come la colomba! Me ne volerei via, e troverei riposo.
Katso, niin minä kauvas pakenisin, ja oleskelisin korvessa, Sela!
Ecco, me ne fuggirei lontano, andrei a dimorar nel deserto; Sela.
Minä rientäisin, että minä pääsisin tuulen puuskasta ja tuulispäästä.
m’affretterei a ripararmi dal vento impetuoso e dalla tempesta.
Turmele, Herra, ja sekoita heidän kielensä; sillä minä näin väkivallan ja riidan kaupungissa.
Annienta, Signore, dividi le loro lingue, poiché io vedo violenza e rissa nella città.
He käyvät sen ympäri päivällä ja yöllä hänen muurinsa päällä: vääryys ja vaiva on sen keskellä.
Giorno e notte essi fanno la ronda sulle sue mura; dentro di essa sono iniquità e vessazioni.
Vääryys on sen keskellä: valhe ja petos ei luovu hänen kaduiltansa.
Malvagità è in mezzo a lei, violenza e frode non si dipartono dalle sue piazze.
Sillä jos minun vihamieheni häpäisis minua, sen minä kärsisin: ja jos minun vainoojani nousis minua vastaan, niin minä kätkisin itseni hänen edestänsä.
Poiché non è stato un nemico che mi ha fatto vituperio; altrimenti, l’avrei comportato; non è stato uno che m’odiasse a levarmisi contro; altrimenti, mi sarei nascosto da lui;
Vaan sinä olet minun kumppanini, minun johdattajani ja minun tuttavani:
ma sei stato tu, l’uomo ch’io stimavo come mio pari, il mio compagno e il mio intimo amico.
Me jotka ystävällisesti keskenämme neuvoa pidimme, ja vaelsimme Jumalan huoneesen joukossa.
Insieme avevamo dolci colloqui, insieme ce n’andavamo tra la folla alla casa di Dio.
Langetkoon kuolema heidän päällensä, ja he menkään elävänä alas helvettiin; sillä sula pahuus on heidän asuinsioissansa heidän keskellänsä.
Li sorprenda la morte! Scendano vivi nel soggiorno de’ morti! poiché nelle lor dimore e dentro di loro non v’è che malvagità.
Mutta minä huudan Jumalan tykö; ja Herra auttaa minua.
Quanto a me: io griderò, a Dio e l’Eterno mi salverà.
Ehtoona, aamulla ja puolipäivänä minä valitan ja itken; ja hän kuulee minun ääneni.
La sera, la mattina e sul mezzodì mi lamenterò e gemerò, ed egli udrà la mia voce.
Hän lunastaa minun sieluni niistä, jotka sotivat minua vastaan, ja saattaa hänelle rauhan; sillä monta on minua vastaan.
Egli darà pace all’anima mia, riscuotendola dall’assalto che m’è dato, perché sono in molti contro di me.
Jumala kuulkoon, ja heitä nöyryyttäköön, joka alusta ollut on, Sela! jotka ei paranna heitänsä, eikä pelkää Jumalaa.
Iddio udirà e li umilierà, egli che siede sul trono ab antico; Sela. poiché in essi non v’è mutamento, e non temono Iddio.
He laskevat kätensä hänen rauhallistensa päälle, ja turmelevat hänen liittonsa.
Il nemico ha steso la mano contro quelli ch’erano in pace con lui, ha violato il patto concluso.
Heidän suunsa on liukkaampi kuin voi, ja sota on heidän sydämessänsä: heidän sanansa ovat sileämmät kuin öljy, ja ne ovat paljaat miekat.
La sua bocca è più dolce del burro, ma nel cuore ha la guerra; le sue parole son più morbide dell’olio, ma sono spade sguainate.
Heitä surus Herran päälle, hän sinusta murheen pitää, ja ei salli vanhurskaan olla kulkiana ijankaikkisesti.
Getta sull’Eterno il tuo peso, ed egli ti sosterrà; egli non permetterà mai che il giusto sia smosso.
Mutta sinä, Jumala, syökset heitä syvään kuoppaan: murhamiehet ja pettäjät ei pidä tuleman puoli-ikäänsä; vaan minä toivon sinuun.
Ma tu, o Dio, farai cader costoro nel profondo della fossa; gli uomini di sangue e di frode non arriveranno alla metà de’ lor giorni; ma io confiderò in te.