Psalms 122

Davidin veisu korkeimmassa Kuorissa. Minä iloitsen niistä, jotka minulle sanovat: että me menemme Herran huoneeseen,

Canto dei pellegrinaggi. Di Davide. Io mi sono rallegrato quando m’han detto: Andiamo alla casa dell’Eterno.

Ja että meidän jalkamme pitää seisoman sinun porteissas, Jerusalem.

I nostri passi si son fermati entro le tue porte, o Gerusalemme;

Jerusalem on rakennettu kaupungiksi, johon on tuleminen kokoon,

Gerusalemme, che sei edificata, come una città ben compatta,

Että sukukunnat astuisivat sinne ylös, Herran sukukunnat, Israelille todistukseksi, kiittämään Herran nimeä.

dove salgono le tribù, le tribù dell’Eterno, secondo l’ingiunzione fattane ad Israele, per celebrare il nome dell’Eterno.

Sillä siellä ovat istuimet rakennetut tuomittaa, Davidin huoneen istuimet.

Perché quivi sono posti i troni per il giudizio, i troni della casa di Davide.

Toivottakaat Jerusalemille rauhaa: he menestyköön, jotka sinua rakastavat!

Pregate per la pace di Gerusalemme! Prosperino quelli che t’amano!

Rauha olkoon sinun muureis sisällä, ja onni sinun huoneissas!

Pace sia entro i tuoi bastioni, e tranquillità nei tuoi palazzi!

Minun veljieni ja ystäväini tähden minä toivotan nyt sinulle rauhaa!

Per amore dei miei fratelli e dei miei amici, io dirò adesso: Sia pace in te!

Herran meidän Jumalamme huoneen tähden etsin minä sinun parastas.

Per amore della casa dell’Eterno, dell’Iddio nostro, io procaccerò il tuo bene.