Psalms 120

Veisu korkeimmassa Kuorissa. Minä huudan Herraa minun tuskissani, ja hän kuulee minun rukoukseni.

Canto dei pellegrinaggi. Nella mia distretta ho invocato l’Eterno, ed egli m’ha risposto.

Herra, pelasta minun sieluni valhettelevista suista ja vääristä kielistä?

O Eterno, libera l’anima mia dalle labbra bugiarde, dalla lingua fraudolenta.

Mitä väärä kieli taitaa sinulle tehdä? ja mitä se taitaa toimittaa?

Che ti sarà dato e che ti sarà aggiunto, o lingua fraudolenta?

Se on niinkuin väkevän terävät nuolet, niinkuin tuli katajissa.

Frecce di guerriero, acute, con carboni di ginepro.

Voi minua, että minä olen muukalainen Mesekin seassa! minun täytyy asua Kedarin majain seassa.

Misero me che soggiorno in Mesec, e dimoro fra le tende di Kedar!

Se tulee minun sielulleni ikäväksi, asua niiden tykönä, jotka rauhaa vihaavat.

L’anima mia troppo a lungo ha dimorato con colui che odia la pace!

Minä pidän rauhan, mutta kuin minä puhun, niin he sodan nostavat.

Io sono per la pace; ma, non appena parlo, essi sono per la guerra.