Psalms 107

Kiittäkäät Herraa; sillä hän on hyvä, ja hänen laupiutensa pysyy ijankaikkisesti.

Celebrate l’Eterno, perch’egli è buono, perché la sua benignità dura in eterno!

Sanokaan Herran lunastetut, jotka hän on tuskasta vapahtanut,

Così dicano i riscattati dall’Eterno, ch’egli ha riscattati dalla mano dell’avversario

Ja jotka hän on maakunnista koonnut, idästä ja lännestä, pohjoisesta ja etelästä,

e raccolti da tutti i paesi, dal levante e dal ponente, dal settentrione e dal mezzogiorno.

Jotka eksyksissä vaelsivat korvessa umpitietä, ja ei he löytäneet kaupunkia asuaksensa,

Essi andavano errando nel deserto per vie desolate; non trovavano città da abitare.

Isoovaiset ja janoovaiset; ja heidän sielunsa vaipui heissä.

Affamati e assetati, l’anima veniva meno in loro.

Ja he huusivat Herraa tuskissansa, ja hän pelasti heitä heidän hädistänsä,

Allora gridarono all’Eterno nella loro distretta, ed ei li trasse fuori dalle loro angosce.

Ja vei heitä oikiaa tietä, että he menivät asuinkaupunkiin.

Li condusse per la diritta via perché giungessero a una città da abitare.

Kiittäkään he siis Herraa hänen laupiutensa edestä, ja hänen ihmeittensä tähden, jotka hän ihmisten lasten kohtaan tekee:

Celebrino l’Eterno per la sua benignità, e per le sue maraviglie a pro dei figliuoli degli uomini!

Että hän ravitsee himoitsevaisen sielun ja täyttää isoovaisen sielun hyvyydellä.

Poich’egli ha saziato l’anima assetata, ed ha ricolmato di beni l’anima affamata.

Jotka istuvat pimeässä ja kuoleman varjossa, vangitut ahdistuksessa ja raudoissa:

Altri dimoravano in tenebre e in ombra di morte, prigionieri nell’afflizione e nei ferri,

Että he olivat Jumalan käskyä vastaan kovakorvaiset, ja olivat katsoneet ylön ylimmäisen lain;

perché s’erano ribellati alle parole di Dio e aveano sprezzato il consiglio dell’Altissimo;

Sentähden täytyi heidän sydämensä onnettomuudella vaivattaa, niin että he lankesivat, ja ei kenkään heitä auttanut.

ond’egli abbatté il cuor loro con affanno; essi caddero, e non ci fu alcuno che li soccorresse.

Ja he huusivat Herraa tuskissansa, ja hän autti heitä heidän hädistänsä,

Allora gridarono all’Eterno nella loro distretta, e li salvò dalle loro angosce;

Ja vei heitä pimeydestä ulos ja kuoleman varjosta, ja särki heidän siteensä.

li trasse fuori dalle tenebre e dall’ombra di morte, e ruppe i loro legami.

Kiittäkään he siis Herraa hänen laupiutensa edestä, ja hänen ihmeittensä tähden, jotka hän ihmisten lasten kohtaan tekee:

Celebrino l’Eterno per la sua benignità, e per le sue maraviglie a pro dei figliuoli degli uomini!

Että hän särkee vaskiportit, ja rikkoo rautaiset salvat.

Poich’egli ha rotte le porte di rame, e ha spezzato le sbarre di ferro.

Hullut, jotka rangaistiin ylitsekäymisensä tähden, ja synteinsä tähden,

Degli stolti erano afflitti per la loro condotta ribelle e per le loro iniquità.

Heidän sielunsa kauhistui kaikkea ruokaa, ja saivat kuolintautinsa.

L’anima loro abborriva ogni cibo, ed eran giunti fino alle porte della morte.

Ja he huusivat Herraa tuskissansa, ja hän autti heitä heidän hädistänsä.

Allora gridarono all’Eterno nella loro distretta, e li salvò dalle loro angosce.

Hän lähetti sanansa ja paransi heitä, ja pelasti heitä, ettei he kuolleet.

Mandò la sua parola e li guarì, e li scampò dalla fossa.

Kiittäkään he siis Herraa hänen laupiutensa edestä, ja hänen ihmeittensä tähden, jotka hän ihmisten lasten kohtaan tekee,

Celebrino l’Eterno per la sua benignità, e per le sue maraviglie a pro dei figliuoli degli uomini!

Ja uhratkaan kiitosuhria, ja luetelkaan hänen tekojansa ilolla.

Offrano sacrifizi di lode, e raccontino le sue opere con giubilo!

Jotka haaksilla meressä vaeltavat, ja asiansa toimittavat suurilla vesillä,

Ecco quelli che scendon nel mare su navi, che trafficano sulle grandi acque;

He näkivät Herran työt, ja hänen ihmeensä syvyydessä.

essi veggono le opere dell’Eterno e le sue maraviglie nell’abisso.

Kuin hän sanoi, ja paisutti suuren ilman, joka aallot nosti ylös,

Poich’egli comanda e fa levare il vento di tempesta, che solleva le onde del mare.

Niin he menivät ylös taivasta kohden ja menivät syvyyteen alas, että heidän sielunsa ahdistuksesta epäili,

Salgono al cielo, scendono negli abissi; l’anima loro si strugge per l’angoscia.

Että he horjuivat ja hoipertelivat niinkuin juopuneet, ja ei silleen neuvoa tietäneet;

Traballano e barcollano come un ubriaco, e tutta la loro saviezza vien meno.

Ja he huusivat Herraa tuskissansa, ja hän autti heitä heidän hädistänsä.

Ma, gridando essi all’Eterno nella loro distretta, egli li trae fuori dalle loro angosce.

Ja hän hillitsi kovan ilman, että aallot asettuivat.

Egli muta la tempesta in quiete, e le onde si calmano.

Ja he tulivat iloisiksi, että tyveni, ja hän vei heitä satamaan heidän mielensä jälkeen.

Essi si rallegrano perché si sono calmate, ed ei li conduce al porto da loro desiderato.

Kiittäkään he siis Herraa hänen laupiutensa edestä, ja hänen ihmeittensä tähden, jotka hän ihmisten lasten kohtaan tekee.

Celebrino l’Eterno per la sua benignità, e per le sue maraviglie a pro dei figliuoli degli uomini!

Ja ylistäkään häntä kansan seurakunnassa, ja kiittäkään häntä vanhimpain seassa,

Lo esaltino nell’assemblea del popolo, e lo lodino nel consiglio degli anziani!

Joka virrat teki erämaaksi, ja vesilähteet kuivaksi maaksi,

Egli cambia i fiumi in deserto, e le fonti dell’acqua in luogo arido;

Ettei hedelmällinen maa mitään kantanut, heidän pahuutensa tähden, jotka siinä asuivat.

la terra fertile in pianura di sale, per la malvagità de’ suoi abitanti.

Erämaan teki hän vesilammiksi ja kuivan maan vesilähteeksi,

Egli cambia il deserto in uno stagno, e la terra arida in fonti d’acqua.

Ja asetti sinne isoovaiset; ja he valmistivat siihen kaupunkia, jossa he asuivat,

Egli fa quivi abitar gli affamati ed essi fondano una città da abitare.

Ja kylvivät pellot ja viinapuita istuttivat, ja saivat jokavuotisen hedelmän.

Vi seminano campi e vi piantano vigne, e ne raccolgono frutti abbondanti.

Ja hän siunasi heitä ja he sangen suuresti enenivät, ja hän antoi paljon karjaa heille;

Egli li benedice talché moltiplicano grandemente, ed egli non lascia scemare il loro bestiame.

Jotka olivat painetut alas ja sorretut pahain väkivallalta ja ahdistukselta,

Ma poi sono ridotti a pochi, umiliati per l’oppressione, per l’avversità e gli affanni.

Koska ylönkatse päämiesten päälle vuodatettu oli, ja kaikki maa eksyksissä ja autiona oli.

Egli spande lo sprezzo sui principi, e li fa errare per deserti senza via;

Ja hän varjeli köyhää raadollisuudesta, ja enensi hänen sukunsa niinkuin lauman.

ma innalza il povero traendolo dall’afflizione, e fa moltiplicar le famiglie a guisa di gregge.

Näitä vanhurskaat näkevät ja iloitsevat, ja jokainen paha suu pitää tukittaman.

Gli uomini retti lo vedono e si rallegrano, ed ogni iniquità ha la bocca chiusa.

Kuka on taitava ja näitä kätkee, se ymmärtää Herran moninaisen laupiuden.

Chi è savio osservi queste cose, e consideri la benignità dell’Eterno.