Proverbs 21

Kuninkaan sydän on Herran kädessä, niinkuin vesiojat, ja hän taittaa sen kuhunka tahtoo.
Il cuore del re, nella mano dell’Eterno, è come un corso d’acqua; egli lo volge dovunque gli piace.
Jokainen luulee tiensä oikiaksi, vaan Herra koettelee sydämet.
Tutte le vie dell’uomo gli paion diritte, ma l’Eterno pesa i cuori.
Hyvin ja oikein tehdä, on Herralle otollisempi kuin uhri.
Praticare la giustizia e l’equità è cosa che l’Eterno preferisce ai sacrifizi.
Ylpiät silmät ja paisunut sydän, ja jumalattomain kynttilä on synti.
Gli occhi alteri e il cuor gonfio, lucerna degli empi, sono peccato.
Ahkeran miehen aivoitukset tuovat yltäkylläisyyden; vaan joka pikainen on, se tulee köyhäksi.
I disegni dell’uomo diligente menano sicuramente all’abbondanza, ma chi troppo s’affretta non fa che cader nella miseria.
Joka tavaran kokoo valheella, se on kulkeva turhuus, niiden seassa, jotka kuolemaa etsivät.
I tesori acquistati con lingua bugiarda sono un soffio fugace di gente che cerca la morte.
Jumalattomain raatelemus pitää heitä peljättämän; sillä ei he tahtoneet tehdä, mitä oikia on.
La violenza degli empi li porta via, perché rifiutano di praticare l’equità.
Jumalattoman ihmisen tie on outo; mutta puhtaan työ on oikia.
La via del colpevole è tortuosa, ma l’innocente opera con rettitudine.
Parempi on asua katon kulmalla, kuin riitaisen vaimon kanssa yhdessä huoneessa.
Meglio abitare sul canto d’un tetto, che una gran casa con una moglie rissosa.
Jumalattoman sielu toivottaa pahaa, ja ei suo lähimmäisellensä mitään.
L’anima dell’empio desidera il male; il suo amico stesso non trova pietà agli occhi di lui.
Kuin pilkkaaja rangaistaan, niin tyhmät viisaaksi tulevat, ja kuin viisas tulee opetetuksi, niin hän ottaa opin.
Quando il beffardo è punito, il semplice diventa savio; e quando s’istruisce il savio, egli acquista scienza.
vanhurskas pitää itsensä viisaasti jumalattoman huonetta vastaan; vaan jumalattomat kietovat itsensä onnettomuuteen.
Il Giusto tien d’occhio la casa dell’empio, e precipita gli empi nelle sciagure.
Joka tukitsee korvansa köyhän huudolta, hänen pitää myös huutaman, ja ei kuultaman.
Chi chiude l’orecchio al grido del povero, griderà anch’egli, e non gli sarà risposto.
Salainen lahja asettaa vihan, ja helmaan anto lepyttä suurimman kiukun.
Un dono fatto in segreto placa la collera, e un regalo dato di sottomano, l’ira violenta.
Se on vanhurskaille ilo, tehdä mikä oikia on, vaan pahantekiöillä on pelko.
Far ciò ch’è retto è una gioia per il giusto, ma è una rovina per gli artefici d’iniquità.
Ihminen joka poikkee viisauden tieltä, pitää oleman kuolleiden joukossa.
L’uomo che erra lungi dalle vie del buon senso, riposerà nell’assemblea dei trapassati.
Joka hekumaa rakastaa, se tulee köyhäksi; ja joka viinaa ja öljyä rakastaa, ei hän tule rikkaaksi.
Chi ama godere sarà bisognoso, chi ama il vino e l’olio non arricchirà.
Jumalatoin pitää annettaman ulos vanhurskaan siaan, ja ylönkatsoja siveiden edestä.
L’empio serve di riscatto al giusto; e il perfido, agli uomini retti.
Parempi on asua autiossa maassa kuin riitaisen ja vihaisen vaimon kanssa.
Meglio abitare in un deserto, che con una donna rissosa e stizzosa.
Viisaan huoneessa on suloinen tavara ja öljy, vaan tyhmä ihminen sen tuhlaa.
In casa del savio c’è dei tesori preziosi e dell’olio, ma l’uomo stolto dà fondo a tutto.
Joka vanhurskautta ja hyvyyttä noudattaa, hän löytää elämän, vanhurskauden ja kunnian.
Chi ricerca la giustizia e la bontà troverà vita, giustizia e gloria.
Viisas mies voittaa väkeväin kaupungin, ja kukistaa heidän uskalluksensa vahvuuden.
Il savio dà la scalata alla città dei forti, e abbatte il baluardo in cui essa confidava.
Joka suunsa ja kielensä hillitsee, hän varjelee sielunsa ahdistuksesta.
Chi custodisce la sua bocca e la sua lingua preserva l’anima sua dalle distrette.
Joka ynseä ja ylpiä on, hän kutsutaan pilkkaajaksi, joka vihassa ynseytensä näyttää.
Il nome del superbo insolente è: beffardo; egli fa ogni cosa con furore di superbia.
Laiskan himo tappaa hänen, ettei hänen kätensä tahtoneet mitään tehdä:
I desideri del pigro l’uccidono perché le sue mani rifiutano di lavorare.
Hän himoitsee suuresti kaiken päivän; muuta vanhurskas antaa, ja ei kiellä.
C’è chi da mane a sera brama avidamente, ma il giusto dona senza mai rifiutare.
Jumalattomain uhri on kauhistus, semminkin kuin se synnissä uhrataan.
Il sacrifizio dell’empio è cosa abominevole; quanto più se l’offre con intento malvagio!
Väärän todistajan pitää hukkuman; vaan joka tottelee, hän saa aina puhua.
Il testimonio bugiardo perirà, ma l’uomo che ascolta potrà sempre parlare.
Jumalatoin juoksee päätähavin lävitse: mutta hurskas ojentaa tiensä.
L’empio fa la faccia tosta, ma l’uomo retto rende ferma la sua condotta.
Ei yksikään viisaus, eli ymmärrys, eikä neuvo, auta herraa vastaan.
Non c’è sapienza, non intelligenza, non consiglio che valga contro l’Eterno.
Hevoset valmistetaan sodan päiväksi; mutta voitto tulee herralta.
Il cavallo è pronto per il dì della battaglia, ma la vittoria appartiene all’Eterno.