Proverbs 18

Eripurainen etsii mitä hänelle kelpaa, ja sekoittaa itsensä kaikkiin asioihin.
Chi si separa dagli altri cerca la propria soddisfazione e s’arrabbia contro tutto ciò ch’è profittevole.
Tyhmällä ei ole himo ymmärrykseen, vaan niitä ilmoittamaan, mitkä ovat hänen sydämessänsä.
Lo stolto prende piacere, non nella prudenza, ma soltanto nel manifestare ciò che ha nel cuore.
Jumalattoman tullessa tulee ylönkatse, pilkka ja häpiä.
Quando viene l’empio, viene anche lo sprezzo; e, con la vergogna, viene l’obbrobrio.
Sanat ihmisen suussa ovat niinkuin syvät vedet, ja viisauden lähde on täynnä virtaa.
Le parole della bocca d’un uomo sono acque profonde; la fonte di sapienza è un rivo che scorre perenne.
Ei ole hyvä katsoa jumalattomain muotoa, ja sortaa vanhurskasta tuomiossa.
Non è bene aver per l’empio de’ riguardi personali, per far torto al giusto nel giudizio.
Tyhmän huulet saattavat toran, ja hänen suunsa noudattaa haavoja.
Le labbra dello stolto menano alle liti, e la sua bocca chiama le percosse.
Tyhmän suu häpäisee itsensä, ja hänen huulensa ovat paula omalle omalle sielulle.
La bocca dello stolto è la sua rovina, e le sue labbra sono un laccio per l’anima sua.
Panetteian sanat ovat haavat, ja käyvät läpi sydämen.
Le parole del maldicente son come ghiottonerie, e penetrano fino nell’intimo delle viscere.
Joka laiska on työssänsä, hän on sen veli, joka vahinkoa tekee.
Anche colui ch’è infingardo nel suo lavoro è fratello del dissipatore.
Herran nimi on vahva linna: vanhurskas juoksee sinne, ja tulee varjelluksi.
Il nome dell’Eterno è una forte torre; il giusto vi corre, e vi trova un alto rifugio.
Rikkaan tavara on hänelle vahva kaupunki, ja niinkuin korkea muuri hänen mielestänsä.
I beni del ricco son la sua città forte; son come un’alta muraglia… nella sua immaginazione.
Kuin joku lankee, niin hänen sydämensä ensisti tulee ylpiäksi, ja ennenkuin joku kunniaan tulee, pitää hänen nöyrän oleman..
Prima della rovina, il cuor dell’uomo s’innalza, ma l’umiltà precede la gloria.
Joka vastaa ennekuin hän kuulee, se on hänelle hulluudeksi ja häpiäksi.
Chi risponde prima d’aver ascoltato, mostra la sua follia, e rimane confuso.
Ihmisen henki pitää ylös hänen heikkoutensa; vaan murheellista henkeä kuka voi kärsiä?
Lo spirito dell’uomo lo sostiene quand’egli è infermo; ma lo spirito abbattuto chi lo solleverà?
Ymmärtäväinen sydän saa viisauden, ja viisasten korva etsii taitoa.
Il cuore dell’uomo intelligente acquista la scienza, e l’orecchio dei savi la cerca.
Ihmisen lahja tekee hänelle avaran sian, ja saattaa suurten herrain eteen.
I regali che uno fa gli apron la strada e gli dànno adito ai grandi.
Jokaisella on ensisti omassa asiassansa oikeus; vaan kuin hänen lähimmäisensä tulee, niin se löydetäään.
Il primo a perorare la propria causa par che abbia ragione; ma vien l’altra parte, e scruta quello a fondo.
Arpa asettaa riidan, ja eroitaa voimallisten vaiheella.
La sorte fa cessare le liti e decide fra i grandi.
Vihoitettu veli pitää puoltansa lujemmin kuin vahva kaupunki; ja riita pitää kovemmin puolensa kuin telki linnan edessä.
Un fratello offeso è più inespugnabile d’una città forte; e le liti tra fratelli son come le sbarre d’un castello.
Sen jälkeen kullekin maksetaan, kuin hänen suunsa on puhunut; ja hän ravitaan huultensa hedelmästä.
Col frutto della sua bocca l’uomo sazia il corpo; si sazia col provento delle sue labbra.
Kuolema ja elämä on kielen voimassa: joka häntä rakastaa, se saa syösä hänen hedelmästänsä.
Morte e vita sono in potere della lingua; chi l’ama ne mangerà i frutti.
Joka aviovaimon osaa, hän löytäää hyvän kappaleen, ja saa mielisuosionsa Herralta.
Chi ha trovato moglie ha trovato un bene e ha ottenuto un favore dall’Eterno.
Köyhä mies puhuu nöyrästi, vaan rikas vastaa ylpiästi.
Il povero parla supplicando, il ricco risponde con durezza.
Ihminen, jolla on ystävä, pitää oleman ystävällinen; sillä ystävä pitää lujemmin hänen kanssansa kuin veli.
Chi ha molti amici li ha per sua disgrazia; ma v’è tale amico, ch’è più affezionato d’un fratello.