Job 9

Job vastasi ja sanoi:

Allora Giobbe rispose e disse:

Minä kyllä sen tiedän, että niin on, ettei ihminen taida hurskas olla Jumalan edessä.

"Sì, certo, io so ch’egli e così; e come sarebbe il mortale giusto davanti a Dio?

Jos hän tahtois riidellä hänen kanssansa, ei hän taitais vastata häntä yhtä tuhanteen.

Se all’uomo piacesse di piatir con Dio, non potrebbe rispondergli sovra un punto fra mille.

Hän on viisas ja voimallinen: kenenkä siitä on hyvää ollut, kuin häntä vastaan on itsensä asettanut?

Dio è savio di cuore, è grande in potenza; chi gli ha tenuto fronte e se n’è trovato bene?

Hän siirtää vuoret ennenkuin he sen ymmärtävät, jotka hän vihassansa kukistaa.

Egli trasporta le montagne senza che se ne avvedano, nel suo furore le sconvolge.

Hän liikuttaa maan siastansa, niin että sen patsaat vapisevat.

Egli scuote la terra dalle sue basi, e le sue colonne tremano.

Hän puhuu auringolle, niin ei se nouse; ja hän lukitsee tähdet.

Comanda al sole, ed esso non si leva; mette un sigillo sulle stelle.

Hän yksin levittää taivaat, ja käy meren aaltoin päällä.

Da solo spiega i cieli, e cammina sulle più alte onde del mare.

Hän tekee Otavan ja Kointähden, Seulaiset ja ne tähdet etelään päin.

E’ il creatore dell’Orsa, d’Orione, delle Pleiadi, e delle misteriose regioni del cielo australe.

Hän tekee suuria töitä, joita ei taideta tutkia, ja epälukuisia ihmeitä.

Egli fa cose grandi e imperscrutabili, maraviglie senza numero.

Katso, hän käy minun ohitseni ennenkuin minä sen havaitsen, ja menee pois ennenkuin minä sen ymmärrän.

Ecco, ei mi passa vicino, ed io nol veggo; mi scivola daccanto e non me n’accorgo.

Katso, jos hän menee äkisti, kuka noutaa hänen jälleen? kuka sanoo hänelle: mitäs teet?

Ecco afferra la preda, e chi si opporrà? Chi oserà dirgli: "Che fai?"

Hän on Jumala, hänen vihaansa ei yksikään aseta; hänen allensa pitää itsensä kumartaman ylpiätkin herrat.

Iddio non ritira la sua collera; sotto di lui si curvano i campioni della superbia.

Kuinka minun pitäisi häntä vastaaman, ja löytämän sanoja häntä vastaan?

E io, come farei a rispondergli, a sceglier le mie parole per discuter con lui?

Ehkä minulla vielä oikeus olis, niin en kuitenkaan taida minä häntä vastata; vaan täytyis oikeudessa rukoilla.

Avessi anche ragione, non gli replicherei, ma chiederei mercé al mio giudice.

Ja ehkä minä vielä häntä avuksihuutaisin, ja hän kuulis minua, niin en minä uskoisi, että hän kuultelis minun ääntäni;

S’io lo invocassi ed egli mi rispondesse, non però crederei che avesse dato ascolto alla mia voce;

Sillä hän hän runtelee minun tuulispäällä, ja enentää minun haavani ilman syytä.

egli che mi piomba addosso dal seno della tempesta, che moltiplica senza motivo le mie piaghe,

Ei hän anna minun henkeni virota, vaan täyttää minun murheella.

che non mi lascia riprender fiato, e mi sazia d’amarezza.

Jos joku tahtoo voimaa, katso, hän on voimallinen; jos joku tahtoo oikeutta, kuka todistaa minun kanssani?

Se si tratta di forza, ecco, egli è potente; se di diritto, ei dice: "Chi mi fisserà un giorno per comparire"?

Jos minä sanoisin: minä olen oikia, niin minun suuni kuitenkin tuomitsee minun: eli minä olen vakaa, niin hän kuitenkin tekee minun pahaksi.

Fossi pur giusto, la mia bocca stessa mi condannerebbe; fossi pure integro, essa mi farebbe dichiarar perverso.

Ehkä minä vielä vakaa olisin, niin en minä kuitenkaan tunne itsiäni; vaan minä suutun eIämääni.

Integro! Sì, lo sono! di me non mi preme, io disprezzo la vita!

Se on se ainoa minkä minä sanonut olen, hän kadottaa hyvän ja jumalattoman.

Per me è tutt’uno! perciò dico: "Egli distrugge ugualmente l’integro ed il malvagio.

Kuin hän rupee lyömään, niin hän tappaa äkisti, ja pilkkaa viattomain kiusausta.

Se un flagello, a un tratto, semina la morte, egli ride dello sgomento degli innocenti.

Maa annetaan jumalattoman käsiin, hän peittää sen tuomarien kasvot: ellei se niin ole, kuinka se myös toisin on?

La terra è data in balìa dei malvagi; ei vela gli occhi ai giudici di essa; se non è lui, chi è dunque"?

Minun päiväni ovat olleet nopiammat kuin juoksia: ne ovat paenneet, ja ei mitään hyvää nähneet.

E i miei giorni se ne vanno più veloci d’un corriere; fuggono via senz’aver visto il bene;

Ne ovat pois menneet kuin joutuva haaksi, kuin kotka lentää rualle.

passan rapidi come navicelle di giunchi, come l’aquila che piomba sulla preda.

Koska minä ajattelen: minä unhotan valitukseni, ja muutan kasvoni ja virvoitan minuni:

Se dico: "Voglio dimenticare il mio lamento, deporre quest’aria triste e rasserenarmi",

Niin minä pelkään kaikkia minun kipujani, tietäen, ettes anna minun olla viatoinna.

sono spaventato di tutti i miei dolori, so che non mi terrai per innocente.

Jos olen jumalatoin, miksi minä nyt itsiäni hukkaan vaivaan?

Io sarò condannato; perché dunque affaticarmi invano?

Vaikka minä pesisin itseni lumivedessä ja puhdistaisin käteni saippualla,

Quand’anche mi lavassi con la neve e mi nettassi le mani col sapone,

Niin sinä kuitenkin pistäisit minun lokaan; ja minun vaatteeni olisivat minulle kauhistukseksi.

tu mi tufferesti nel fango d’una fossa, le mie vesti stesse m’avrebbero in orrore.

Sillä ei hän ole minun vertaiseni, jota minä vastata taidan, että me ynnä tulisimme oikeuden eteen.

Dio non è un uomo come me, perch’io gli risponda e che possiam comparire in giudizio assieme.

Ei ole joka meitä eroittaa, joka laskis kätensä meidän kahden välillemme.

Non c’è fra noi un arbitro, che posi la mano su tutti e due!

Hän ottakoon vitsansa pois minusta, ja älköön hänen hirmuisuutensa peljättäkö minua;

Ritiri Iddio d’addosso a me la sua verga; cessi dallo spaventarmi il suo terrore;

Että minä puhuisin ja en pelkäisi häntä; sillä en minä mitään kanssani tiedä.

allora io parlerò senza temerlo, giacché sento di non essere quel colpevole che sembro.