Psalms 75

Asaphin Psalmi ja veisu, ettei hän hukkunut, edelläveisaajalle. Me kiitämme sinua, ja ilmoitamme ihmeitäs, että sinun nimes on niin läsnä.

Az éneklőmesternek, az altashétre, Aszáf zsoltára, ének.

Sillä ajallansa minä oikein tuomitsen.

Tisztelünk téged, oh Isten, tisztelünk; neved közel van, hirdetik csodatetteid.

Maa vapisee ja kaikki, jotka sen päällä asuvat; mutta minä vahvistan lujasti hänen patsaansa, Sela!

Ha megszabom a határidőt, én méltányosan ítélek.

Minä sanoin öykkäreille: älkäät niin kerskatko, ja jumalattomille: älkäät vallan päälle haastako.

A föld és annak minden lakosa elcsügged; én erősítem meg annak oszlopait. Szela.

Älkäät niin pahoin haastako teidän valtanne päälle: älkäät puhuko niin niskuristi,

A kérkedőknek azt mondom: Ne kérkedjetek; és a gonoszoknak: Ne emeljetek szarvat!

Niinkuin ei mitään hätää olisi, eikä idästä eikä lännestä, taikka vuorilta korvessa.

Ne emeljétek magasra szarvatokat, ne szóljatok megkeményedett nyakkal;

Sillä Jumala on tuomari, joka tämän alentaa ja toisen ylentää.

Mert nem napkelettől, sem napnyugattól, s nem is a puszta felől *támad* a felmagasztalás;

Sillä Herran kädessä on malja täynnä, väkevällä viinalla täytetty, ja siitä hän panee sisälle; vaan sen rahkan täytyy kaikkein jumalattomain maan päällä juoda, ja ryypätä ulos.

Hanem Isten a biró, a ki egyet megaláz, mást felmagasztal!

Mutta minä ilmoitan ijankaikkisesti, ja veisaan kiitosta Jakobin Jumalalle.

Mert pohár van az Úr kezében, bortól pezseg, nedvvel tele; ha tölt belőle, még seprejét is iszsza és szopja a föld minden gonosztevője.

Ja minä tahdon särkeä kaiken jumalattomain vallan, että vanhurskasten valta korotettaisiin.

Én pedig hirdetem *ezt* mindörökké, és éneket mondok a Jákób Istenének. * (Psalms 75:11) És a gonoszoknak szarvait mind letördelem; az igaznak szarvai pedig felmagasztaltatnak. *