Psalms 16

Davidin kultainen kappale. Kätke minua Jumala; sillä minä uskallan sinuun.

Dávid miktámja. Tarts meg engem Istenem, mert benned bízom.

Sinä olet Herralle sanonut: sinä olet minun Herrani: minun hyvätyöni ei ole sinun tähtes,

Ezt mondom az Úrnak: Én Uram vagy te; feletted való jóm nincsen.

Vaan pyhäin tähden, jotka maan päällä ovat, ja kunniallisten tähden, joissa kaikki minun mielisuosioni on.

A szentekben, a kik e földön vannak és a felségesekben, bennök van minden gyönyörűségem.

Mutta jotka toisen jälkeen rientävät, niillä pitää suuri sydämen kipu oleman: en minä uhraa heidän juomauhriansa verestä, enkä mainitse heidän nimiänsä suussani.

Megsokasodnak fájdalmaik, a kik más *isten után* sietnek; nem áldozom meg véres italáldozatjokat és nem veszem nevöket ajkaimra.

Mutta Herra on minun tavarani ja osani: sinä tähteelle panet minun perimiseni.

Az Úr az én osztályos részem és poharam; te támogatod az én sorsomat.

Arpa lankesi minulle kauniimmissa: minä olen jalon perimisen saanut.

Az én részem kies helyre esett, nyilván szép örökség jutott nékem.

Minä kiitän Herraa, joka minua on neuvonut: niin myös minun munaskuuni ovat yöllä kurittaneet.

Áldom az Urat, a ki tanácsot adott nékem; még éjjel is oktatnak engem az én veséim.

Minä pidän aina Herran kasvoini edessä, sillä hän on minun oikialla puolellani, sentähden en minä horju.

Az Úrra néztem szüntelen; mert jobb kezem felől van, meg nem rendülök.

Sentähden minun sydämeni reimuitsee ja minun kunniani on iloinen, ja minun lihani lepää toivossa.

Azért örül az én szívem és örvendez az én lelkem; testem is biztosságban lakozik.

Sillä et sinä hyljää sieluani helvetissä, etkä salli sinun pyhäs näkevän turmelusta.

Mert nem hagyod lelkemet a Seolban; nem engeded, hogy a te szented rothadást lásson.

Sinä osoitat minulle elämän tien, sinun kasvois edessä on täydellinen ilo, ja riemullinen meno oikialla kädelläs ijankaikkisesti.

Te tanítasz engem az élet ösvényére, teljes öröm van tenálad; a te jobbodon gyönyörűségek vannak örökké.