Job 23

Job vastasi ja sanoi:

Felele pedig Jób, és monda:

Minun puheeni on vielä murheellinen, ja minun voimani on heikko huokausteni tähden.

Még most is keserű az én beszédem; súlyosabb rajtam a csapás, ha panaszkodom.

Jospa minä tietäisin, kuinka minä hänen löytäisin, ja tulisin hänen istuimensa tykö!

Oh ha tudnám, hogy megtalálom őt, elmennék szinte az ő székéig.

Ja asettaisin oikeuden hänen eteensä, ja täyttäisi suuni perustuksilla,

Elébe terjeszteném ügyemet, számat megtölteném mentő erősségekkel.

Tietäisin, mitä hän vastais minua, ja ymmärtäisin, mitä hän minulle sanova olis.

Hadd tudnám meg, mely szavakkal felelne nékem; hadd érteném meg, mit szólana hozzám.

Riiteleekö hän suurella voimalla minun kanssani? Ei, vaan itse antaa minulle voimaa.

Vajjon erejének nagy volta szerint perelne-é velem? Nem; csak figyelmezne reám!

Sillä minä vakuuteni osoittaisin hänen edessänsä, ja pääsisin ijäti vapaaksi siitä, joka minun tuomitsee.

Ott egy igaz perelne ő vele; azért megszabadulhatnék birámtól örökre!

Mutta jos minä kohdastansa käyn, niin ei hän ole siellä; jos minä menen takaperin, niin en minä häntä havaitse.

Ámde kelet felé megyek és nincsen ő, nyugot felé és nem veszem őt észre.

Jos hän on vasemmalla puolella, niin en minä häntä käsitä; jos hän kätkee itsensä oikialle puolelle, niin en minä häntä näe.

Bal kéz felől cselekszik, de meg nem foghatom; jobb kéz felől rejtőzködik és nem láthatom.

Mutta hän tuntee minun tieni; koetelkaan minua, niin minä löydetään niinkuin kulta;

De ő jól tudja az én utamat. Ha megvizsgálna engem, úgy kerülnék ki, mint az arany.

Sillä minä panen jalkani hänen askeleillensa, pidän hänen tiensä, ja en poikkee siitä.

Lábam az ő nyomdokát követte; utát megőriztem és nem hajoltam el.

Ja en poikkee hänen huultensa käskyistä, ja kätken hänen suunsa sanat, niinkuin minun tapani on.

Az ő ajakinak parancsolatától sem tértem el; szájának beszédeit többre becsültem, mint életem táplálékát.

Hän on itse ainoa, kuka estää häntä? hän tekee, mitä hän tahtoo.

Ő azonban *megmarad* egy mellett. Kicsoda téríthetné el őt? És a mit megkiván lelke, azt meg is teszi.

Sillä hän täyttää aivoitukseni minusta; ja tainkaltaisia on paljo hänen tykönänsä.

Bizony végbe viszi, a mi felőlem elrendeltetett, és ilyen még sok van ő nála.

Sentähden olen minä hämmästynyt hänen edessänsä, ja koska minä sen ymmärrän, niin minä pelkään häntä.

Azért rettegek az ő színe előtt, és ha csak rá gondolok is, félek tőle.

Ja Jumala on tehnyt minun sydämeni pehmiäksi, ja Kaikkivaltias on minun peljättänyt.

Mert Isten félemlítette meg az én szívemet, a Mindenható rettentett meg engem.

Sillä pimeys ei luovu minusta, ja synkeys ei kätketä minulta.

Miért is nem pusztultam el e sötétség előtt, vagy miért nem takarta el előlem e homályt?!