Ecclesiastes 10

Myrkkykärpäset saavat haisemaan ja käymään voiteentekijän voiteen. Pieni tyhmyys painaa enemmän kuin viisaus ja kunnia.

Mikor a fejedelemnek haragja felgerjed te ellened, a te helyedet el ne hagyjad; mert a szelídség nagy bűnöket lecsendesít.

Viisaan sydän vetää oikealle, tyhmän vasemmalle.

Van egy gonosz, a melyet láttam a nap alatt, mintha tévedés volna, a mely a fejedelemtől származik.

Tietä käydessäkin puuttuu tyhmältä mieltä: jokaiselle hän ilmaisee olevansa tyhmä.

*Hogy* a bolondság nagy méltóságra helyeztetett, a gazdagok pedig alacsony *sors*ban ülnek.

Jos hallitsijassa nousee viha sinua kohtaan, niin älä jätä paikkaasi; sillä sävyisyys pidättää suurista synneistä.

Láttam, hogy a szolgák lovakon *ültek;* a fejedelmek pedig gyalog mentek a földön, mint a szolgák.

On onnettomuus se, minkä olen nähnyt auringon alla, vallanpitäjästä lähtenyt erehdys:

A ki vermet ás, abba beesik; és a ki a gyepűt elhányja, megmarja azt a kígyó.

tyhmyys asetetaan arvon korkeuksiin, ja rikkaat saavat istua alhaalla.

A ki a köveket helyökből kihányja, fájdalmat szenved azok miatt; a ki hasogatja a fát, veszedelemben forog a miatt.

Minä olen nähnyt palvelijat hevosten selässä ja ruhtinaat kävelemässä kuin palvelijat maassa.

Ha a vas megtompul, és annak élit meg nem köszörüli az ember, akkor erejét kell megfeszíteni; a bölcseség pedig *minden dolognak* eligazítására nagy előmenetel.

Joka kuopan kaivaa, se siihen putoaa; joka muuria purkaa, sitä puree käärme.

Ha megharap a kígyó, a míg meg nem varázsoltatott, azután semmi haszna nincsen a varázslónak.

Joka kiviä louhii, se niihin loukkaantuu; joka puita halkoo, se joutuu siinä vaaraan.

A bölcs ember szájának beszédei kedvesek; a bolondnak pedig ajkai elnyelik őt.

Jos rauta on tylsynyt eikä teränsuuta tahkota, täytyy ponnistaa voimia; mutta hyödyllinen kuntoonpano on viisautta.

Az ő szája beszédinek kezdete bolondság, és az ő szája *beszédinek* vége gonosz balgatagság.

Jos käärme puree silloin, kun sitä ei ole lumottu, ei lumoojalla ole hyötyä taidostaan.

És a bolond szaporítja a szót, *pedig* nem tudja az ember, a mi következik, és a mi utána lesz, kicsoda mondja meg azt néki?

Sanat viisaan suusta saavat suosiota, mutta tyhmän nielevät hänen omat huulensa.

A bolondnak munkája elfárasztja őt, mert a városba sem tud menni.

Hänen suunsa sanain alku on tyhmyyttä, ja hänen puheensa loppu pahaa mielettömyyttä.

Jaj néked ország, kinek a te királyod gyermek; és a te fejedelmid reggel esznek.

Tyhmä puhuu paljon; mutta ihminen ei tiedä, mitä tuleva on. Ja kuka ilmaisee hänelle, mitä hänen jälkeensä tulee?

Boldog vagy te ország, kinek a te királyod nemes ember, és a te fejedelmid idejében esznek a *testnek* erejéért és nem az italért.

Oma vaivannäkö väsyttää tyhmän, joka ei osaa kaupunkiinkaan kulkea.

A restség miatt elhanyatlik a házfedél, és a kezek restsége miatt csepeg a ház.

Voi sinua, maa, jolla on kuninkaana poikanen ja jonka ruhtinaat jo aamulla aterioita pitävät!

Vígasságnak okáért szereznek lakodalmat, és a bor vídámítja meg az élőket: és a pénz szerzi meg mindezeket.

Onnellinen sinä, maa, jolla on jalosukuinen kuningas ja jonka ruhtinaat pitävät aterioita oikeaan aikaan, miehekkäästi eikä juopotellen!

Még a te gondolatodban is a királyt ne átkozd, és a te ágyasházadban is gonoszt a gazdagnak ne mondj: mert az égi madár is elviszi a szót, és a szárnyas állat is bevádolná a te beszédedet.

Missä laiskuus on, siinä vuoliaiset vaipuvat; ja missä kädet velttoina riippuvat, tippuu huoneeseen vettä.

Hauskuudeksi ateria laitetaan, ja viini ilahuttaa elämän; mutta raha kaiken hankkii.

Älä ajatuksissasikaan kiroile kuningasta, äläkä makuukammiossasikaan kiroile rikasta, sillä taivaan linnut kuljettavat sinun äänesi ja siivelliset ilmaisevat sinun sanasi.