Psalms 2

Miksi pakanat kiukuitsevat, ja kansat turhia ajattelevat?

למה רגשו גוים ולאמים יהגו ריק׃

Maan kuninkaat hankitsevat itseänsä, ja päämiehet keskenänsä neuvoa pitävät Herraa ja hänen voideltuansa vastaan.

יתיצבו מלכי ארץ ורוזנים נוסדו יחד על יהוה ועל משיחו׃

Katkaiskaamme heidän siteensä, ja heittäkäämme meistä pois heidän köytensä.

ננתקה את מוסרותימו ונשליכה ממנו עבתימו׃

Mutta joka taivaissa asuu, nauraa heitä: Herra pilkkaa heitä.

יושב בשמים ישחק אדני ילעג למו׃

Kerran hän puhuu heille vihoissansa, ja hirmuisuudessansa peljättää heitä.

אז ידבר אלימו באפו ובחרונו יבהלמו׃

Mutta minä asetin kuninkaani Zioniin, pyhälle vuorelleni.

ואני נסכתי מלכי על ציון הר קדשי׃

Minä tahdon saarnata senkaltaisesta säädystä, josta Herra minulle sanoi: Sinä olet minun poikani, tänäpänä minä sinun synnytin.

אספרה אל חק יהוה אמר אלי בני אתה אני היום ילדתיך׃

Ano minulta, niin minä annan pakanat perinnökses ja maailman ääret omakses.

שאל ממני ואתנה גוים נחלתך ואחזתך אפסי ארץ׃

Sinun pitää särkemän heitä rautaisella valtikalla, ja niinkuin savisen astian heitä murentaman.

תרעם בשבט ברזל ככלי יוצר תנפצם׃

Nyt te kuninkaat, siis ymmärtäkäät, ja te maan tuomarit, antakaat teitänne kurittaa.

ועתה מלכים השכילו הוסרו שפטי ארץ׃

Palvelkaat Herraa pelvossa, ja iloitkaat vavistuksessa.

עבדו את יהוה ביראה וגילו ברעדה׃

Antakaat suuta pojalle, ettei hän vihastuisi, ja te hukkuisitte tiellä; sillä hänen vihansa syttyy pian. Mutta autuaat ovat kaikki ne, jotka häneen uskaltavat.

נשקו בר פן יאנף ותאבדו דרך כי יבער כמעט אפו אשרי כל חוסי בו׃