Job 6

Niin Job vastasi ja sanoi:

ויען איוב ויאמר׃

Jos minun surkeuteni punnittaisiin, ja minun kärsimiseni yhtä haavaa laskettaisiin vaa´an päälle,

לו שקול ישקל כעשי והיתי במאזנים ישאו יחד׃

Niin se olis raskaampi kuin santa meressä; sentähden ovat minun sanani nielletyt ylös.

כי עתה מחול ימים יכבד על כן דברי לעו׃

Sillä Kaikkivaltiaan nuolet ovat minussa, joiden myrkky särpää minun henkeni; ja Jumalan kauhistus tarkoittaa minua.

כי חצי שדי עמדי אשר חמתם שתה רוחי בעותי אלוה יערכוני׃

Huutaako metsä-aasi, kuin hänellä ruohoja on? ammuuko härkä, kuin hänellä on ruokaa?

הינהק פרא עלי דשא אם יגעה שור על בלילו׃

Syödäänkö mautointa ilman suolaa? eli maistaako valkuainen munan ruskuaisen ympäriltä?

היאכל תפל מבלי מלח אם יש טעם בריר חלמות׃

Jota minun sieluni ennen kuoitti, se on nyt minun ruokani minun kipuni tähden.

מאנה לנגוע נפשי המה כדוי לחמי׃

Jospa minun rukoukseni tapahtuis, ja Jumala antais minulle, mitä minä toivon!

מי יתן תבוא שאלתי ותקותי יתן אלוה׃

Että Jumala tahtois ja löis minun rikki, ja päästäis kätensä särkemään minua;

ויאל אלוה וידכאני יתר ידו ויבצעני׃

Niin olis minulla vielä sitte lohdutus, ja minä vahvistuisin sairaudessani, ellei hän säästäisi minua: en ole mitään kuitenkaan kieltänyt pyhän puhetta.

ותהי עוד נחמתי ואסלדה בחילה לא יחמול כי לא כחדתי אמרי קדוש׃

Mikä on minun väkeni, että minä voisin toivoa? ja mikä on minun loppuni, että minun sieluni vois kärsiväinen olla?

מה כחי כי איחל ומה קצי כי אאריך נפשי׃

Onko minun väkeni kivinen? eli minun lihani vaskinen?

אם כח אבנים כחי אם בשרי נחוש׃

Ei ole minulla missään apua; ja minun saatuni on pois ajettu minulta.

האם אין עזרתי בי ותשיה נדחה ממני׃

Joka ei osoita lähimmäisellensä laupiutta, hän hylkää Kaikkivaltiaan pelvon.

למס מרעהו חסד ויראת שדי יעזוב׃

Minun veljeni ovat rikkoneet minua vastaan, niinkuin oja ja niinkuin väkevä virta ohitse menneet,

אחי בגדו כמו נחל כאפיק נחלים יעברו׃

Jotka ovat kauhiat jäästä, ja jotka lumi peittää.

הקדרים מני קרח עלימו יתעלם שלג׃

Kuin helle heitä ahdistaa, pitää heidän nääntymän, ja kuin palava on, pitää heidän katooman paikastansa.

בעת יזרבו נצמתו בחמו נדעכו ממקומם׃

Heidän polkunsa poikkeevat pois; he raukeevat tyhjään ja hukkuvat.

ילפתו ארחות דרכם יעלו בתהו ויאבדו׃

He katsoivat Temanin tietä, rikkaan Arabian polkuja he toivoivat.

הביטו ארחות תמא הליכת שבא קוו למו׃

Mutta heidän pitää häpiään tuleman, ratki surutoinna ollessansa; ja heidän pitää häpeemän siihen tultuansa.

בשו כי בטח באו עדיה ויחפרו׃

Sillä ette nyt mitään ole; ja että te näette surkeuden, pelkäätte te.

כי עתה הייתם לא תראו חתת ותיראו׃

Olenko minä sanonut: Tuokaat minulle! eli antakaat minun edestäni lahjoja teidän tavarastanne?

הכי אמרתי הבו לי ומכחכם שחדו בעדי׃

Ja pelastakaat minua vihollisten kädestä, ja vapahtakaat minua tyrannein käsistä?

ומלטוני מיד צר ומיד עריצים תפדוני׃

Opettakaat minua, minä olen ääneti, ja jota en minä tiedä, niin neuvokaat minua.

הורוני ואני אחריש ומה שגיתי הבינו לי׃

Kuinka vahvat ovat oikeuden puheet? kuka teissä on se, joka sitä laittaa taitaa?

מה נמרצו אמרי ישר ומה יוכיח הוכח מכם׃

Te ajattelette sanoja, ainoastaan nuhdellaksenne, ja teette sanoillanne epäileväisen mielen.

הלהוכח מלים תחשבו ולרוח אמרי נאש׃

Te karkaatte köyhän orvon päälle, ja kaivatte lähimmäisellenne kuoppaa.

אף על יתום תפילו ותכרו על ריעכם׃

Mutta että te nyt tahdotte, niin katsokaat minun päälleni, jos minä teidän edessänne valhettelen.

ועתה הואילו פנו בי ועל פניכם אם אכזב׃

Palatkaat nyt, olkoon pois vääryys: Tulkaat jälleen; minun vastaukseni pitää oikia oleman.

שבו נא אל תהי עולה ושבי עוד צדקי בה׃

Onko minun kielessäni vääryyttä? eikö minun suulakeni ymmärrä vaivoja?

היש בלשוני עולה אם חכי לא יבין הוות׃