Job 30

Nyt minun nuorempani nauravat minua, joiden isiä en minä olisi pannut minun laumani koirain sekaan;
ועתה שחקו עלי צעירים ממני לימים אשר מאסתי אבותם לשית עם כלבי צאני׃
Joiden voiman minä tyhjänä pidin, jotka ei ijällisiksi tulleet;
גם כח ידיהם למה לי עלימו אבד כלח׃
Ne jotka nälän ja tuskan tähden pakenivat erinänsä korpeen, äsken turmeltuneet ja köyhtyneet,
בחסר ובכפן גלמוד הערקים ציה אמש שואה ומשאה׃
Jotka nukulaisia repivät pensasten ympäri; ja katajan juuret olivat heidän ruokansa:
הקטפים מלוח עלי שיח ושרש רתמים לחמם׃
He ajettiin ulos, ja huudettiin heitä vastaan niinkuin varasta.
מן גו יגרשו יריעו עלימו כגנב׃
He asuivat kauhiain ojain tykönä maan luolissa ja vuorten rotkoissa.
בערוץ נחלים לשכן חרי עפר וכפים׃
Pensasten keskellä he huusivat, ja ohdakkein sekaan he kokosivat itsensä,
בין שיחים ינהקו תחת חרול יספחו׃
Turhain ja hyljättyin ihmisten lapset, jotka halvimmat olivat maan päällä.
בני נבל גם בני בלי שם נכאו מן הארץ׃
Ja nyt minä olen heidän lauluksensa tullut, ja minun täytyy heidän juttunansa olla.
ועתה נגינתם הייתי ואהי להם למלה׃
He kauhistavat minua, ja erkanevat kauvas minusta; ja ei he häpee sylkeä minun kasvoilleni.
תעבוני רחקו מני ומפני לא חשכו רק׃
Sillä hän on minun köyteni päästänyt, ja on nöyryyttänyt minun: He ovat suitset minun edestäni heittäneet pois.
כי יתרו פתח ויענני ורסן מפני שלחו׃
Oikialle puolelle nousivat nuorukaiset: He lykkäsivät pois minun jalkani, ja tekivät tien minua kohden, hukuttaaksensa minua.
על ימין פרחח יקומו רגלי שלחו ויסלו עלי ארחות אידם׃
He ovat kukistaneet minun polkuni: se oli huokia heille minua vahingoittaa, ilman kenenkään avuta.
נתסו נתיבתי להותי יעילו לא עזר למו׃
He ovat tulleet sisälle niinkuin suurten rakoin lävitse, ja ovat sekaseuraisin karaneet sisälle.
כפרץ רחב יאתיו תחת שאה התגלגלו׃
Pelko on kääntynyt minua vastaan, ja niinkuin tuuli vainonnut minun kunniaani, ja niinkuin pilvi, on minun autuuteni mennyt ohitse.
ההפך עלי בלהות תרדף כרוח נדבתי וכעב עברה ישעתי׃
Mutta nyt kääntää minun sieluni itsensä minua vastaan, ja minun murhepäiväni ovat minun käsittäneet.
ועתה עלי תשתפך נפשי יאחזוני ימי עני׃
Yöllä minun luuni lävistettiin kaikin paikoin lävitse, ja minun suoneni ei saa lepoa.
לילה עצמי נקר מעלי וערקי לא ישכבון׃
Suuren voiman kautta minun vaatteeni muutetaan, ja hän on vyöttänyt minun niinkuin hameeni pään lävellä.
ברב כח יתחפש לבושי כפי כתנתי יאזרני׃
Minä sotkutaan lokaan, ja verrataan tomuun ja tuhkaan.
הרני לחמר ואתמשל כעפר ואפר׃
Jos minä hudan sinun tykös, niin et sinä vastaa minua: jos minä käyn edes, niin et sinä minusta tietävinäs ole.
אשוע אליך ולא תענני עמדתי ותתבנן בי׃
Sinä olet muuttunut minulle hirmuiseksi, ja vainoot minua kätes voimalla.
תהפך לאכזר לי בעצם ידך תשטמני׃
Sinä nostat minun tuuleen, ja annat minun ajaa sen päällä, ja sulaat minun voimallisesti.
תשאני אל רוח תרכיבני ותמגגני תשוה׃
Sillä minä tiedän, ettäs annat minun kuolemaan, joka on se huone, joka kaikille eläville on asetettu.
כי ידעתי מות תשיבני ובית מועד לכל חי׃
Ei hän kuitenkaan ojenna kättänsä luutarhaan, eikä he huuda kadotuksestansa.
אך לא בעי ישלח יד אם בפידו להן שוע׃
Minä itkin kovana aikana, ja minun sieluni armahti köyhää.
אם לא בכיתי לקשה יום עגמה נפשי לאביון׃
Minä odotin hyvää, ja paha tuli: minä odotin valkeutta, ja pimeys tuli.
כי טוב קויתי ויבא רע ואיחלה לאור ויבא אפל׃
Minun sisällykseni kiehuvat lakkaamatta: Murheen aika on minun ennättänyt.
מעי רתחו ולא דמו קדמני ימי עני׃
Minä käyn mustettuna, ehkei aurinko minua ruskoittanut: minä nousen kansan seassa ja huudan.
קדר הלכתי בלא חמה קמתי בקהל אשוע׃
Minä olen kärmetten veli, strutsilinnun poikain kumppani.
אח הייתי לתנים ורע לבנות יענה׃
Minun nahkani minun päälläni on mustettunut, ja minun luuni ovat helteestä palaneet.
עורי שחר מעלי ועצמי חרה מני חרב׃
Minun kanteleeni on muuttunut valitukseksi, ja minun huiluni itkuksi.
ויהי לאבל כנרי ועגבי לקול בכים׃