Psalms 130

Veisu korkeimmassa Kuorissa. Syvyydessä minä huudan sinua, Herra.

Se yon chante pou yo chante lè y'ap moute lavil Jerizalèm. Nan mizè mwen ye a, Seyè, m'ap rele nan pye ou.

Herra, kuule minun ääneni: vaarinottakaan korvas rukousteni äänestä.

Seyè, koute m' non! Panche zòrèy ou pou ou tande jan m'ap lapriyè nan pye ou.

Jos sinä, Herra, soimaat syntiä: Herra, kuka siis pysyy?

Si ou t'ap make tout zak nou fè, Seyè, ki moun ki ta ka leve tèt devan ou?

Sillä sinun tykönäs on anteeksi antamus, että sinua peljättäisiin.

Men, ou padonnen nou, pou n' ka respekte ou.

Minä odotan Herraa: sieluni odottaa, ja minä toivon hänen sanansa päälle.

Mwen mete tout espwa m' nan Seyè a, mwen mete espwa m' nan sa li di.

Sieluni vartioitsee Herraa huomenvartiosta toiseen huomenvartioon asti.

N'ap tann Seyè a, tankou faksyonnè k'ap tann solèy leve, wi, tankou faksyonnè k'ap tann solèy leve!

Israel toivokaan Herran päälle; sillä Herralla on armo, ja runsas lunastus hänellä.

Nou menm pèp Izrayèl, mete tout espwa nou nan Seyè a, paske li renmen nou anpil. Li toujou pare pou delivre.

Ja hän lunastaa Israelin kaikista synneistänsä.

Se li menm ki va delivre pèp Izrayèl la anba tout mechanste yo fè yo.