Lamentations 5

Muista, Herra, kuinka meille tapahtui: katso ja näe meidän ylönkatsettamme.

Gedenke Jehova, dessen, was uns geschehen! schaue her und sieh unsere Schmach!

Meidän perintömme on muukalaisten osaksi tullut, ja huoneemme ulkonaisten omaksi.

Unser Erbteil ist Fremden zugefallen, unsere Häuser Ausländern.

Me olemme orvot ilman isää, ja äitimme ovat niinkuin lesket.

Wir sind Waisen, ohne Vater; unsere Mütter sind wie Witwen.

Vettä, joka meidän omamme oli, me joimme rahalla, omat halot me ostimme hinnalla.

Unser Wasser trinken wir um Geld, unser Holz bekommen wir gegen Zahlung.

kaulallamme me vaivaa kärsimme; ja ehkä me jo väsyneet olimme, ei kuitenkaan meille lepoa annettu.

Unsere Verfolger sind uns auf dem Nacken; wir ermatten, man läßt uns keine Ruhe.

Meidän piti Egyptin ja Assyrian alle meitämme antaman, että me sittekin leipää ravinnoksemme saaneet olisimme.

Ägypten reichen wir die Hand und Assyrien, um mit Brot gesättigt zu werden.

Meidän isämme ovat syntiä tehneet, ja ei enään ole käsissä; ja meidän pitää heidän pahoja tekojansa nautitseman.

Unsere Väter haben gesündigt, sie sind nicht mehr; wir, wir tragen ihre Missetaten.

Orjat meitä vallitsevat; ja ei ole kenkään, joka meitä heidän käsistänsä pelastaa.

Knechte herrschen über uns; da ist niemand, der uns aus ihrer Hand reiße.

Meidän pitää hakeman leipämme hengen paolla, miekan edessä korvessa.

Wir holen unser Brot mit Gefahr unseres Lebens, wegen des Schwertes der Wüste.

Meidän ihomme on poltettu, niinkuin pätsissä, hirmuisen nälän tähden.

Vor den Gluten des Hungers brennt unsere Haut wie ein Ofen.

He ovat vaimot Zionissa raiskanneet ja neitseet Juudan kaupungeissa.

Sie haben Weiber geschwächt in Zion, Jungfrauen in den Städten Judas.

Ruhtinaat he ovat hirttäneet, ja vanhimpia ei he kunnioittaneet.

Fürsten sind durch ihre Hand aufgehängt, das Angesicht der Alten wird nicht geehrt.

Nuorukaiset piti jauhaman, ja piskuisten täytyi puita kantaissansa kompastua.

Jünglinge tragen die Handmühle, und Knaben straucheln unter dem Holze.

Vanhat puuttuivat porteista, ja nuorukaiset ei enään kanteletta soita.

Die Alten bleiben fern vom Tore, die Jünglinge von ihrem Saitenspiel.

Meidän sydämemme ilo loppui, meidän tanssimme on kääntynyt murheeksi.

Die Freude unseres Herzens hat aufgehört, in Trauer ist unser Reigen verwandelt.

Meidän päästämme on kruunu pudonnut; voi nyt meitä, että me niin olemme syntiä tehneet!

Gefallen ist die Krone unseres Hauptes. Wehe uns! denn wir haben gesündigt.

Sentähden on myös sydämemme murheissansa; niiden tähden ovat meidän silmämme pimenneet;

Darum ist unser Herz siech geworden, um dieser Dinge willen sind unsere Augen verdunkelt:

Zionin vuoren tähden, että se niin hävitetty on, että ketut hänessä juoksentelevat.

Wegen des Berges Zion, der verwüstet ist; Füchse streifen auf ihm umher.

Mutta sinä Herra, joka ijankaikkisesti olet, ja istuimes ijästä ikään!

Du, Jehova, thronst in Ewigkeit; dein Thron ist von Geschlecht zu Geschlecht.

Miksis meidät ijankaikkisesti unohdat, ja niin kauvan meitä peräti hylkäät?

Warum willst du uns für immer vergessen, uns verlassen auf immerdar

Palauta, Herra, meitä jälleen sinun tykös, että me taas palaisimme; uudista meidän päivämme niinkuin ne alusta olivat.

Jehova, bringe uns zu dir zurück, daß wir umkehren; erneuere unsere Tage wie vor alters!

Oletkos meitä peräti heittänyt pois, ja sangen suuresti vihastunut meidän päällemme?

Oder solltest du uns gänzlich verworfen haben, gar zu sehr auf uns zürnen?