Proverbs 5

Poikani, ota vaari viisaudestani: kallista korvas oppiini,

Mon fils, sois attentif à ma sagesse, Prête l'oreille à mon intelligence,

Ettäs pitäisit hyvän neuvon, ja sinun huules pitäis toimen.

Afin que tu conserves la réflexion, Et que tes lèvres gardent la connaissance.

Sillä porton huulet ovat niin kuin mesileipä, ja hänen kitansa liukkaampi kuin öljy;

Car les lèvres de l'étrangère distillent le miel, Et son palais est plus doux que l'huile;

Mutta viimeiseltä karvas kuin koiruoho, ja terävä kuin kaksiteräinen miekka.

Mais à la fin elle est amère comme l'absinthe, Aiguë comme un glaive à deux tranchants.

Hänen jalkansa menevät alas kuolemaan, ja hänen askeleensa joutuvat helvettiin.

Ses pieds descendent vers la mort, Ses pas atteignent le séjour des morts.

Ei hän käy kohdastansa elämän tielle: huikentelevaiset ovat hänen astumisensa, niin ettei hän tiedä, kuhunka hän menee.

Afin de ne pas considérer le chemin de la vie, Elle est errante dans ses voies, elle ne sait où elle va.

Niin kuulkaat nyt minua, lapseni, ja älkäät poiketko minun puheistani.

Et maintenant, mes fils, écoutez-moi, Et ne vous écartez pas des paroles de ma bouche.

Olkoon sinun ties kaukana hänestä, ja älä lähesty hänen hänen huoneensa ovea,

Eloigne-toi du chemin qui conduit chez elle, Et ne t'approche pas de la porte de sa maison,

Ettes antaisi kunniaas muukalaisille, ja vuosias julmille;

De peur que tu ne livres ta vigueur à d'autres, Et tes années à un homme cruel;

Ettei muukalaiset ravittaisi sinun varastas, ja sinun työs olis toisen huoneessa,

De peur que des étrangers ne se rassasient de ton bien, Et du produit de ton travail dans la maison d'autrui;

Ja sinä viimein huokaisit, koska elämäs ja hyvyytes tuhlannut olet,

De peur que tu ne gémisses, près de ta fin, Quand ta chair et ton corps se consumeront,

Ja sanoisit: voi! kuinka minä olen vihannut hyvää neuvoa, ja sydämeni on hyljännyt kurituksen!

Et que tu ne dises: Comment donc ai-je pu haïr la correction, Et comment mon coeur a-t-il dédaigné la réprimande?

Ja en kuullut opettajani ääntä, enkä kallistanut korvaani opettajaini puoleen!

Comment ai-je pu ne pas écouter la voix de mes maîtres, Ne pas prêter l'oreille à ceux qui m'instruisaient?

Minä olen lähes kaikkeen pahuuteen joutunut, kaiken kansan ja seurakunnan keskellä.

Peu s'en est fallu que je n'aie éprouvé tous les malheurs Au milieu du peuple et de l'assemblée.

Juo vettä kaivostas, ja mitä lähteestäs vuotaa.

Bois les eaux de ta citerne, Les eaux qui sortent de ton puits.

Anna luontolähtees vuotaa ulos, ja vesiojas kujille.

Tes sources doivent-elles se répandre au dehors? Tes ruisseaux doivent ils couler sur les places publiques?

Mutta pidä ne yksinäs, ja ei yksikään muukalainen sinun kanssas.

Qu'ils soient pour toi seul, Et non pour des étrangers avec toi.

Sinun kaivos olkoon siunattu, ja iloitse nuoruutes vaimosta.

Que ta source soit bénie, Et fais ta joie de la femme de ta jeunesse,

Se on suloinen niinkuin naaras hirvi, ja otollinen niinkuin metsävuohi: hänen rakkautensa sinua aina ravitkoon; ja iloita itseäs aina hänen rakkaudestansa.

Biche des amours, gazelle pleine de grâce: Sois en tout temps enivré de ses charmes, Sans cesse épris de son amour.

Poikani, miksis annat muukalaisen sinuas pettää, ja halajat vierasta syliä?

Et pourquoi, mon fils, serais-tu épris d'une étrangère, Et embrasserais-tu le sein d'une inconnue?

Sillä Herran edessä ovat kaikkien ihmisten tiet, ja hän tutkii kaikki heidän askeleensa.

Car les voies de l'homme sont devant les yeux de l'Eternel, Qui observe tous ses sentiers.

Jumalattoman vääryys käsittää hänen, ja hänen syntinsä paulat ottavat hänet kiinni.

Le méchant est pris dans ses propres iniquités, Il est saisi par les liens de son péché.

Hänen pitää kuoleman, ettei hän antanut opettaa itsiänsä, ja suuressa tyhmyydessänsä tulee hän petetyksi.

Il mourra faute d'instruction, Il chancellera par l'excès de sa folie.