Psalms 126

Veisu korkeimmassa Kuorissa. Koska Herra päästää Zionin vangit, niin me olemme niinkuin unta näkeväiset.

Kiam la Eternulo revenigis la forkaptitojn al Cion, Tiam ni estis kiel sonĝantoj.

Silloin meidän suumme naurulla täytetään, ja kielemme on täynnä riemua; silloin sanotaan pakanoissa: Herra on suuria heidän kohtaansa tehnyt.

Tiam nia buŝo estis plena de gajeco, Kaj nia lango plena de kantado; Tiam oni diris inter la popoloj: Ion grandan la Eternulo faris por ĉi tiuj.

Herra on suuria tehnyt meidän kohtaamme: siitä me olemme iloiset.

Ion grandan la Eternulo faris por ni: Ni ĝojas.

Herra! käännä meidän vankiutemme, niinkuin virrat etelässä.

Revenigu, ho Eternulo, niajn forkaptitojn, Kiel riveretojn en sudan landon.

Jotka kyyneleillä kylvävät, ne ilolla niittävät.

Kiuj semas kun larmoj, Tiuj rikoltos kun kanto.

He menevät matkaan ja itkevät, ja vievät ulos kalliin siemenen, ja tulevat riemulla, ja tuovat lyhteensä.

Iras kaj ploras la portanto de semotaĵo; Venos kun kanto la portanto de siaj garboj.