Psalms 116

Sitä minä rakastan, että Herra kuulee minun rukoukseni äänen;
Mi amas, ke la Eternulo aŭdas mian voĉon Kaj mian petegon,
Että hän korvansa kallistaa minun puoleeni; sentähden minä avukseni huudan häntä elinaikanani.
Ke Li klinis Sian orelon al mi; Kaj en miaj tagoj mi Lin vokos.
Kuoleman paulat ovat minun piirittäneet, ja helvetin ahdistukset ovat minun löytäneet: minä tulin vaivaan ja tuskaan.
Ĉirkaŭis min la ondoj de la morto, Kaj turmentoj de Ŝeol min trafis; Suferon kaj ĉagrenon mi trovis.
Mutta minä avukseni huudan Herran nimeä: o Herra, pelasta minun sieluni!
Sed la nomon de la Eternulo mi vokis: Ho Eternulo, savu mian animon.
Herra on armollinen ja vanhurskas, ja meidän Jumalamme on laupias.
Favorkora estas la Eternulo kaj justa, Kaj nia Dio estas kompatema.
Herra kätkee yksinkertaiset: kuin minä olin kovin vaivattu, niin hän minua autti.
La Eternulo gardas la simplanimulojn; Mi estis en mizero, kaj Li min savis.
Palaja taas, minun sieluni, sinun lepoos; sillä Herra tekee hyvästi sinulle.
Revenu, ho mia animo, al via trankvileco, Ĉar la Eternulo faris al vi bonon.
Sillä sinä olet sieluni temmannut pois kuolemasta, silmäni kyynelistä, jalkani kompastuksesta.
Ĉar Vi savis mian animon de la morto, Miajn okulojn de larmoj, Miajn piedojn de falpuŝiĝo.
Minä vaellan Herran edessä eläväin maassa.
Mi irados antaŭ la Eternulo En la lando de la vivo.
Minä uskon, sentähden minä puhun; mutta minä sangen vaivataan.
Kun kredo mi diris: Mi estas tre afliktita.
Minä sanoin hämmästyksessä: kaikki ihmiset ovat valehteliat.
Mi diris en mia konfuziĝo: Ĉu homo mensogas.
Kuinka minä maksan Herralle kaikki hänen hyvät tekonsa, jotka hän minulle teki?
Kion mi redonu al la Eternulo Por ĉiuj Liaj bonfaroj al mi?
Minä otan sen autuaallisen kalkin, ja saarnaan Herran nimeä.
Mi levos la pokalon de savo, Kaj mi vokos la nomon de la Eternulo.
Minä maksan lupaukseni Herralle kaiken hänen kansansa edessä.
Miajn promesojn al la Eternulo mi plenumos Antaŭ Lia tuta popolo.
Hänen pyhäinsä kuolema on kallis Herran edessä.
Grandvalora en la okuloj de la Eternulo Estas la morto de Liaj fideluloj.
O Herra! minä olen sinun palvelias, minä olen sinun palvelias, sinun piikas poika: sinä olet minun siteeni vallallensa päästänyt.
Ho Eternulo, mi ja estas Via sklavo, Mi estas Via sklavo, filo de Via sklavino; Vi disigis miajn ligilojn.
Minä uhraan sinulle kiitosuhria, ja Herran nimeä saarnaan.
Al Vi mi oferdonos dankan oferon, Kaj la nomon de la Eternulo mi vokos.
Minä maksan Herralle lupaukseni kaiken hänen kansansa edessä,
Miajn promesojn al la Eternulo mi plenumos Antaŭ Lia tuta popolo,
Herran huoneen esikartanoissa, keskellä sinua, Jerusalem. Halleluja!
En la kortoj de la domo de la Eternulo, Interne de vi, ho Jerusalem.