Job 23

Job vastasi ja sanoi:

Ijob respondis kaj diris:

Minun puheeni on vielä murheellinen, ja minun voimani on heikko huokausteni tähden.

Eĉ hodiaŭ mia parolado restas maldolĉa; Mia suferado estas pli peza, ol miaj ĝemoj.

Jospa minä tietäisin, kuinka minä hänen löytäisin, ja tulisin hänen istuimensa tykö!

Ho, se mi scius, kiamaniere mi povas Lin trovi, Veni al Lia trono!

Ja asettaisin oikeuden hänen eteensä, ja täyttäisi suuni perustuksilla,

Mi prezentus al Li juĝan aferon, Kaj mian buŝon mi plenigus per argumentoj.

Tietäisin, mitä hän vastais minua, ja ymmärtäisin, mitä hän minulle sanova olis.

Mi ekscius la vortojn, kiujn Li respondus al mi; Mi komprenus, kion Li dirus al mi.

Riiteleekö hän suurella voimalla minun kanssani? Ei, vaan itse antaa minulle voimaa.

Ĉu en la grandeco de Sia forto Li luktus kontraŭ mi? Ne, Li nur atentu min;

Sillä minä vakuuteni osoittaisin hänen edessänsä, ja pääsisin ijäti vapaaksi siitä, joka minun tuomitsee.

Tiam pravulo procesus kun Li, Kaj mi liberiĝus por ĉiam de mia Juĝanto.

Mutta jos minä kohdastansa käyn, niin ei hän ole siellä; jos minä menen takaperin, niin en minä häntä havaitse.

Sed jen mi iras antaŭen, kaj Li tie ne estas; Mi iras malantaŭen, kaj mi Lin ne rimarkas;

Jos hän on vasemmalla puolella, niin en minä häntä käsitä; jos hän kätkee itsensä oikialle puolelle, niin en minä häntä näe.

Se Li faras ion maldekstre, mi Lin ne trovas; Se Li kaŝas Sin dekstre, mi Lin ne vidas.

Mutta hän tuntee minun tieni; koetelkaan minua, niin minä löydetään niinkuin kulta;

Sed mian vojon Li konas; Se Li min elprovos, mi eliros kiel oro.

Sillä minä panen jalkani hänen askeleillensa, pidän hänen tiensä, ja en poikkee siitä.

Sur Lia irejo forte teniĝas mia piedo; Lian vojon mi konservis, kaj ne forkliniĝis.

Ja en poikkee hänen huultensa käskyistä, ja kätken hänen suunsa sanat, niinkuin minun tapani on.

Mi ne deturnas min de la ordonoj de Liaj lipoj; Pli ol mian propran leĝon mi konservis la dirojn de Lia buŝo.

Hän on itse ainoa, kuka estää häntä? hän tekee, mitä hän tahtoo.

Sed Li estas sola: kiu kontraŭstaros al Li? Kion Lia animo deziras, tion Li faras.

Sillä hän täyttää aivoitukseni minusta; ja tainkaltaisia on paljo hänen tykönänsä.

Kio estas destinita por mi, tion Li plenumos; Kaj Li havas multe da similaj aferoj.

Sentähden olen minä hämmästynyt hänen edessänsä, ja koska minä sen ymmärrän, niin minä pelkään häntä.

Tial mi tremas antaŭ Lia vizaĝo, Mi primeditas, kaj mi timas Lin.

Ja Jumala on tehnyt minun sydämeni pehmiäksi, ja Kaikkivaltias on minun peljättänyt.

Dio senkuraĝigis mian koron, Kaj la Plejpotenculo min konfuzis.

Sillä pimeys ei luovu minusta, ja synkeys ei kätketä minulta.

Ĉar mi ne estas neniigita antaŭ la mallumo, Kaj antaŭ mia vizaĝo Li ne kovris la mallumon.