Job 18

Niin vastasi Bildad Suasta ja sanoi:

Ekparolis Bildad, la Ŝuĥano, kaj diris:

Koska te lakkaatte puhumasta? ymmärtäkäät ensin, ja puhukaamme sitte.

Kiam vi ĉesos ĵetadi vortojn? Pripensu, kaj poste ni parolos.

Miksi me pidetään niinkuin juhdat, ja olemme niin saastaiset teidän silmäinne edestä?

Kial ni estu rigardataj kiel brutoj, Kaj ni estu malpuruloj en viaj okuloj?

Tahdotkos revetä kiukussas? luuletkos, että maa sinun tähtes hyljätään ja kallio siirretään siastansa?

Ho vi, kiu disŝiras sian animon en sia kolero, Ĉu por vi estu forlasata la tero, Kaj roko forŝoviĝu de sia loko?

Jumalattoman valkeus pitää myös sammutettaman, ja hänen valkiansa kipinä ei pidä paistaman.

La lumo de la malpiulo estingiĝos, Kaj ne brilos la flamo de lia fajro.

Hänen majassansa pitää valkeus tuleman pimeydeksi, ja hänen kynttilänsä pitää siinä sammutettaman.

La lumo mallumiĝos en lia tendo, Kaj lia lucerno super li estingiĝos.

Hänen voimansa askeleet pitää ahdistettaman; ja hänen neuvonsa pitää hänen maahan sysäämän.

Mallongiĝos liaj fortaj paŝoj, Kaj lia propra intenco lin faligos.

Sillä hän on viety jalkoinensa paulaan, ja vaeltaa verkossa.

Ĉar li trafis per siaj piedoj en reton, Kaj li moviĝas en kaptilo.

Paula pitää pitämän hänen kantapäänsä, ja ryövärit pitää hänen käsittämän.

La maŝo enkroĉigos lian kalkanon, Kaj pereo lin atakos.

Hänen paulansa on viritetty maan päälle, ja hänen satimensa hänen polullensa.

Kaŝita en la tero estas lia falilo, Kaj kaptiloj kontraŭ li estas sur la vojo.

Kaikin tahoin pitää kauhistukset häntä peljättämän, ja hänen jalkansa eksyttämän.

De ĉiuj flankoj timigos lin teruroj Kaj atakos liajn piedojn.

Nälkä pitää oleman hänen tavaransa, ja onnettomuus pitää oleman valmistettu hänen kylkeensä.

Malsato konsumos lian forton, Kaj pereo estas preparita por liaj flankoj.

Hänen nahkansa vahvuus pitää kulutettaman, ja hänen väkevyytensä pitää kuoleman esikoisen syömän.

Konsumiĝos la membroj de lia korpo, Liajn membrojn konsumos la unuenaskito de la morto.

Hänen toivonsa pitää revittämän ylös juurinensa hänen majastansa, ja hän pitää ajettaman pelkoin kuninkaan tykö.

Lia espero estos elŝirita el lia tendo, Kaj ĝi pelos lin al la reĝo de teruroj.

Se on asuva hänen majassansa hänen puutteensa tähden: hänen majansa päälle pitää tulikiveä viskottaman.

Nenio restos en lia tendo; Sur lian loĝejon ŝutiĝos sulfuro.

Alhaalta pitää hänen juurensa kuivettuman, ja ylhäältä hänen elonsa niitettämän.

Malsupre sekiĝos liaj radikoj, Kaj supre detranĉiĝos liaj branĉoj.

Hänen muistonsa pitää hukkuman maan päältä, ja ei pidä ensinkään hänellä nimeä oleman kadulla.

La memoro pri li malaperos de sur la tero, Kaj sur la stratoj li ne havos nomon.

Hän pitää ajettaman valkeudesta pimeyteen, ja pitää maalta heitettämän pois.

Li estos elpelita el lumo en mallumon, Kaj el la mondo li estos elpuŝita.

Ei hänellä pidä yhtään lasta oleman, eikä lasten lasta hänen kanssansa; ja ei pidä yhtään hänen asuinsioihinsa jäämän.

Nek filon nek nepon li havos en sia popolo, Kaj neniu restos ĉe li en lia loĝloko.

Ne jotka hänen perässänsä tulevat, pitää hämmästymän hänen päivästänsä, ja ne jotka hänen edellänsä ovat olleet, pitää peljästymän.

La posteuloj sentos teruron pri lia tago, Kaj la antaŭulojn kaptos timo.

Tämä on jumalattoman maja, ja tämä on sen sia, joka ei Jumalasta mitään tiedä.

Tia estas la loĝejo de maljustulo, Kaj tia estas la loko de tiu, kiu ne konas Dion.