Job 32

Niin ne kolme miestä lakkasivat vastaamasta Jobia, että hän piti itsensä hurskaana.

Toen hielden de drie mannen op van Job te antwoorden, dewijl hij in zijn ogen rechtvaardig was.

Mutta Elihu Barakelin poika Busista, Ramin sukukunnasta, vihastui Jobin päälle, että hän piti sielunsa hurskaampana Jumalaa,

Zo ontstak de toorn van Elihu, den zoon van Baracheël, den Buziet, van het geslacht van Ram; tegen Job werd zijn toorn ontstoken, omdat hij zijn ziel meer rechtvaardigde dan God.

Ja närkästyi kolmen ystävänsä päälle, ettei he mitään vastausta löytäneet, ja kuitenkin tuomitsivat Jobin.

Zijn toorn ontstak ook tegen zijn drie vrienden, omdat zij, geen antwoord vindende, nochtans Job verdoemden.

Sillä Elihu odotti niinkauvan kuin he puhuivat Jobin kanssa, että he olivat vanhemmat häntä.

Doch Elihu had gewacht op Job in het spreken, omdat zij ouder van dagen waren dan hij.

Kuin Elihu näki, ettei vastausta ollut kolmen miehen suussa, vihastui hän.

Als dan Elihu zag, dat er geen antwoord was in den mond van die drie mannen, ontstak zijn toorn.

Ja näin vastasi Elihu Barakelin poika Busista ja sanoi: minä olen nuori, ja te olette vanhat, sentähden minä häpesin ja pelkäsin osoittaa teille minun taitoani.

Hierom antwoordde Elihu, de zoon van Baracheël, den Buziet, en zeide: Ik ben minder van dagen, maar gijlieden zijt stokouden; daarom heb ik geschroomd en gevreesd, ulieden mijn gevoelen te vertonen.

Minä ajattelin: puhukaan vuodet, ja vanhuus osoittakoon taitonsa.

Ik zeide: Laat de dagen spreken, en de veelheid der jaren wijsheid te kennen geven.

Mutta henki on ihmisessä; ja Kaikkivaltiaan henki tekee hänen ymmärtäväiseksi.

Zekerlijk de geest, die in den mens is, en de inblazing des Almachtigen, maakt henlieden verstandig.

Suuret ei ole taitavimmat, eikä vanhat ymmärrä, mikä oikeus on.

De groten zijn niet wijs, en de ouden verstaan het recht niet.

Sentähden minäkin puhun. Kuulkaat minua: minäkin osoitan tietoni.

Daarom zeg ik: Hoor naar mij; ik zal mijn gevoelen ook vertonen.

Katso, minä olen odottanut teidän puhuissanne, minä olen ottanut teidän ymmärryksestänne vaarin, siihenasti että te olisitte osanneet oikeuden.

Ziet, ik heb gewacht op ulieder woorden; ik heb het oor gewend tot ulieder aanmerkingen, totdat gij redenen uitgezocht hadt.

Ja minä olen ottanut teistä vaarin; ja katso, ei ole yksikään teistä Jobia nuhdellen voittanut, eli hänen sanaansa vastata taitanut.

Als ik nu acht op u gegeven heb, ziet, er is niemand, die Job overreedde, die uit ulieden zijn redenen beantwoordde;

Ettette sanoisi: me olemme löytäneet taidon; että Jumala on hänen hyljännyt, ja ei yksikään muu.

Opdat gij niet zegt: Wij hebben de wijsheid gevonden; God heeft hem nedergestoten, geen mens.

Sillä ei hän ole minua vastaan puhunut, enkä minä vastaa häntä niinkuin te puhuitte.

Nu heeft hij tegen mij geen woorden gericht, en met ulieder woorden zal ik hem niet beantwoorden.

He pelkäävät, ja ei taida silleen mitään vastata, eikä mitään puhua.

Zij zijn ontzet, zij antwoorden niet meer; zij hebben de woorden van zich verzet.

Että minä olen odottanut, ja ei he taida mitään puhua; vaan he vaikenivat, ja ei enää vastaa mitään.

Ik heb dan gewacht, maar zij spreken niet; want zij staan stil; zij antwoorden niet meer.

Niin minä vastaan kuitenkin osani, ja osoitan tietoni.

Ik zal mijn deel ook antwoorden, ik zal mijn gevoelen ook vertonen.

Sillä minä olen niin täynnä sanoja, että minun henkeni ahdistaa minun vatsaani.

Want ik ben der woorden vol; de geest mijns buiks benauwt mij.

Katso, minun vatsani on niinkuin viina, jonka henki ei avattu ole, joka uudet leilit särkee.

Ziet, mijn buik is als de wijn, die niet geopend is; gelijk nieuwe lederen zakken zou hij bersten.

Minun täytyy puhua, että minä saisin henkeni vetää: minun täytyy avata huuleni ja vastata.

Ik zal spreken, opdat ik voor mij lucht krijge; ik zal mijn lippen openen, en zal antwoorden.

En minä muotoa katso, enkä ihmisen mielen perään puhu.

Och, dat ik niemands aangezicht aanneme, en tot den mens geen bijnamen gebruike!

Sillä en minä tiedä (jos minä niin teen), että minun Luojani tempaa äkisti minun pois.

Want ik weet geen bijnamen te gebruiken; in kort zou mijn Maker mij wegnemen.